As Oy Oulun Aleksanterinpuisto, II rakennusvaihe. YIT Rakennus Oy. Suunnittelu Arkkitehtitoimisto Linja-arkkitehdit Oy. Asunnot A7/16/25/34, 2h+kk+s, 50,5 neliötä. Mh. 47 700–53 550 euroa (vh. 159 000–249 000 euroa).
Ortodoksisen kirkon viereisellä pienellä tontilla Heinäpäässä on jo ehditty aloittamaan As Oy Aleksanterinpuiston ensimmäisen vaiheen rakennustyöt. Talon tulisi olla muuttovalmis tämän vuoden kesäkuussa ja nyt esiteltävän, vastikään ennakkomarkkinointiin tulleen toisen vaiheen vuoden lopussa.
On melko poikkeuksellista, että Oulussa näinkin lähelle keskustaa – siis noin kilometrin päähän – on vielä mahdollista rakentaa uutta purkamatta ensin vanhaa rakennuskantaa tieltä pois.
Kohteessa on yhteensä 80 kotia, joista 49 sijaitsee tässä itä-länsisuuntaisessa, Kyösti Kallion puiston varteen rakentuvassa kuusikerroksisessa toisen vaiheen talossa. Asuntojakauma on melko perinteinen eli lievästi pieniin asuntoihin painottuva, mutta perheasuntojakin löytyy mukavasti.
Läpitalon asuntojen rakentaminen on selvästi vähentynyt, eikä sellaisia löydy tästäkään talosta – ei edes päädystä. Silloin toki selvitään yhdellä porrashuoneella ja hissillä, joka on halvempaa, mutta käytävistä tulee pitkiä ja pimeitä.
Suurin osa pienten asuntojen tulevista omistajista joutuu tyytymään pihan puolen näkymiin, mutta isommista asunnoista aukeaa näköalat puistoon ja ylimmistä luoteispäädyn huoneistoista bonuksena myös merelle yli Hollihaan puiston, sillä Aleksanterinkadun merenpuolinen rakennuskanta on tällä kohdin melko matalaa lukuun ottamatta seitsenkerroksista As Oy Nuottalaa.
Heinäpäätä täydennettäessä kerroslukujen ja tehokkuuden kasvattamiseen on kuitenkin painetta, mikä näkyy jo nyt alueelle valmistuneissa uusissa kerrostaloissa.
Ulkoarkkitehtuuriltaan talo on miellyttävän vähäeleinen, joskaan se ei tyylillisesti juurikaan poikkea muista tällä aikakaudella rakennetuista asuinkerrostaloista.
Ulkoseinien rappauksen pääväri on vaalea ja rakennuksen päädyissä tehosteena on käytetty ruskeaa, mikä ainakaan havainnekuvissa ei näytä järin häiritsevältä. Todellisuus voi olla toinen, mutta se selviää ajan myötä.
Lounaan puoleista puistojulkisivua hallitsee parveketornirakennelma lähes koko rakennuksen mitalta, ylin kerros taas näyttäytyy yleisölle lasisena terassina.
Esimerkkihuoneiston pohjassa ei ole mitään ylimääräistä, ei mutkia eikä häiritseviä seinänpätkiä, vain suoria linjoja ja asunnolle välttämättömät tilat, eikä kulkemiseen ole tuhlattu ylen määrin neliöitä. Kalustettavuus on olohuoneen osalta mitä mainioin ja tarjoaa melkein rajattomasti mahdollisuuksia.
Ikkunapinta-alaa ei toki ole paljon, mutta olkoon se sitten tämän paratiisin pieni särö. Siivouskomeron paikkaa kylpyhuoneessa jäin miettimään, mutta sen sijoittaminen jonnekin muualle olisi ollut hankalaa.
Hyvin harvoin on tarjolla näin fiksua ja toimivaa kaksiota, jossa makuuhuoneen olemassaolonkin voi vieraiden läsnä ollessa melkein täydellisesti unohtaa, niin hyvin se pohjassa piiloutuu.