Pääkirjoitus

Milloin tämä päät­tyy, ky­sy­tään Ve­nä­jäl­lä­kin – mutta sodan loppu voi olla kaukana

Yhtä Venäjän pahasti vaurioittamista sähkö- ja lämpölaitoksista yritettiin tämän kuun alussa palauttaa toimintakuntoon Kiovassa.
Yhtä Venäjän pahasti vaurioittamista sähkö- ja lämpölaitoksista yritettiin tämän kuun alussa palauttaa toimintakuntoon Kiovassa.
Kuva: ROMAN PILIPEY / AFP / Lehtikuva

Tuore kommentti venäläisessä Karelski kolorit (Karjalan värit) -keskusteluryhmässä netissä: "Kuinka pitkään miehemme vielä kuolevat. Milloin tämä laittomuus loppuu? Mikä häpeä!"

Yläpuolella on kuvia Karjalan tasavallasta lähteneistä, Ukrainassa kuolleista sotilaista. Tuskanhuudolla on kymmenen peukutusta.

Muutaman tykkäyksen enemmän on kerännyt rukouksen muotoon kirjoitettu kommentti. Siinä pyydetään Jumalaa muistamaan "venäläisen maan ja uskon" puolesta kaatuneita. Ajatus sankarikuolemasta auttaa hyväksymään uhrit.

Pitkittynyt sota näkyy silti venäläisten mielialoissa. Kahden suuren tutkimuslaitoksen mukaan luottamus sodan arkkitehtiin Vladimir Putiniin on kuitenkin yhä 80 prosentin paikkeilla.

Näin on siitäkin huolimatta, että lyhyeksi ennakoitu "sotilaallinen erikoisoperaatio" on vienyt Venäjältä haavoittuneina ja kuolleina toista miljoonaa sotilasta.

Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta tulee tiistaina 24.2. kuluneeksi neljä vuotta. Tämä sota on jo kestänyt pitempään kuin "suuri isänmaallinen sota", joksi Venäjällä kutsutaan toisen maailmansodan taistelua natseja vastaan.

Tilanne on Putinille piinaava. Venäjä on vallannut isoja maa-alueita Ukrainalta, mutta tavoitteet ovat aivan puolitiessä.

Venäjä aloitti Putinin mukaan Ukrainan sodan pysäyttääkseen Naton laajenemisen Venäjän rajoille. Nyt Natossa on kaksi uutta jäsentä, Suomi ja Ruotsi, Nato lisää puolustusmenoja ja Euroopan oma puolustus vahvistuu Venäjän uhkaa patoamaan.

Nato saattoi olla Putinille vain veruke. Entinen KGB-eversti halusi yksinkertaisesti palauttaa Kiovan Moskovan holhoukseen ja luoda Venäjästä taas imperiumin. Näin hän saisi maan historiasta paikan yhtenä sen suurista.

Ukrainasta Putin on suoraan puhunut keinotekoisena valtiona venäläisellä maalla. Tämä viesti on vaarallisesti uponnut myös Donald Trumpiin ja hänen neuvottelijoihinsa.

Historiaan Putin olisi voinut jäädä myös nostamalla resursseiltaan äärimmäisen rikkaan Venäjän talouden maailmanvallaksi. Siihen hänen kykynsä eivät riittäneet.

Viimeisen vuoden aikana Venäjän eteneminen on ollut vähäistä. Ukraina on pystynyt myös valtaamaan pieniä alueita takaisin.

Rauhanneuvottelut polkevat paikoillaan. Kun rauha joskus syntyy, Ukraina  menettää maa-alueitaan. Sitä ennen monen ukrainalaisen koti tuhoutuu ohjus- ja droonihyökkäyksissä, moni palelee, haavoittuu tai kuolee.

Ukrainaa vaivaa sotaväsymys. Moni nuori mies on rintaman pelossa lähtenyt maasta. Silti Ukrainan puolustustaistelu on ollut odottamattoman vahvaa, samoin sen kyky luoda tehokasta aseteknologiaa.

Eurooppa on herännyt auttamaan Ukrainaa, mutta sanojen ja tekojen epäsuhta on yhä suuri. Venäjän apuna EU:ssa hääräävät etenkin Unkari ja Slovakia, EU:n tukia nauttien.

On mahdollista, että Ukrainan kohtalosta puhutaan vielä sadan vuoden jälkeen demokraattisen Euroopan häpeänä, ja kysytään, miten asiat saattoivat mennä niin väärin kuin ne menivät.