Alueiden ja kaupunkien menestyksellä viitataan usein talouden kasvun ja suotuisan väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen kaltaisiin seikkoihin. Mutta miksi jokin alue tai paikka menestyy mainituilla kriteereillä toisten taantuessa tai polkiessa paikallaan?
Suomessa menestyksen perusta rakentuu muutamien peruselementtien varaan.
Ensinnäkin menestys edellyttää julkisia ja yksityisiä investointeja. Erittäin merkittäviä ovat sellaiset kehittävät investoinnit, jotka tulevat kuntien valtionosuusjärjestelmän kaltaisten säilyttävien julkisten investointien päälle.
Investointien avulla luodaan työpaikkoja ja koulutuspaikkoja. Ilman näitä ei yksikään alue tai paikkakunta menesty. Talouspolitiikka ja koulutuspolitiikka ovat suomalaisten kuntien erilaistumisen kannalta avainasemassa.
Saavutettavuus on menestyksen yksi osatekijä. Liikenne- ja muiden infrastruktuurien merkitystä ei tule digitalisaatioretoriikan aikakaudellakaan väheksyä.
Kolmas menestyksen tekijä on, että paikkakunnalla tai alueella on laadukkaan elinympäristön lisäksi yliopisto tai vähintään vahva yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhdistelmä. Eritoten suurimmat yliopistokaupunkiseudut ovat 1990-luvulta lähtien olleet Suomen aluekehityksen voittajia.
Yliopistojen ja yritysten yhteistyöllä näyttää olevan erityinen merkitys jälkiteollisen ”kerroksen” rakentumisessa. Tämän kerroksen muodostuminen kaiken muun paikallisen aktiviteetin lomaan on tärkeää tietointensiivisen globaalitalouden aikakaudella.
Menestys edellyttää myös vahvaa paikallista ja alueellista strategiatyötä.