Peruskoulussa 34 prosenttia tytöistä kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, kun sama luku pojilla on 16,5 prosenttia, kertoo valtion nuorisoneuvoston hyvinvointi-indikaattori.
Miksi näin? Onko tämä sukupuolittuneiden odotusten ja paineiden vaikutusta, jotka heikentävät tyttöjen hyvinvointia jo nuorena? Työelämässä tämä epätasa-arvo näkyy entistä selvemmin: lähes puolet nuorista naisista on huolissaan tulevaisuuden jaksamisestaan, kun miehistä 27 prosenttia kokee samoin.
Nuorten naisten hyvinvointitilastot paljastavat syvän rakenteellisen ongelman, johon puuttuminen on välttämätöntä. Tyttöjen ja nuorten naisten tarpeet jäävät herkästi toissijaisiksi, vaikka tilastot huutavat, että heidän kokemuksiaan tulisi käsitellä merkityksellisinä ja kiireellisinä.
Tulevaisuudenusko on voimavara, joka voi torjua elämän syrjäyttävät tekijät. On surullista, että vain 59 prosenttia tytöistä uskoo saavansa tulevaisuuden unelmansa toteutettua, kun pojista samaa mieltä on 70 prosenttia. Miksi me hyväksymme, että tytöt epäilevät itseään? Tämä ei ole se tie, joka vie meitä kohti yhteiskuntaa, jossa tytöt voivat luottaa itseensä ja tulevaisuuteensa.
Kansainvälisenä tyttöjen päivänä perjantaina 11. lokakuuta 2024 teemana on “Tyttöjen visio tulevaisuudesta". Miten voimme rakentaa ympäristön, jossa tytöt voivat olla omia, moninaisia, rönsyileviä ja tärkeitä itsejään ilman rajoituksia tai pelkoa?
Meidän on annettava tytöille tilaa ja arvostusta – kun tytöt puhuvat, sitä kuunnellaan. Meidän on myös kiinnitettävä huomiota, miten tytöille ja tytöistä puhutaan. Millaista kommentointia tytöt saavat pojilta ja miehiltä, millaisia ovat median luomat käsitykset naiseudesta ja miten aikuiset naiset yleensä puhuvat itsestään. Arvostaen vai arvostellen?
Tyttöjen potentiaalin vahvistaminen on ratkaisevaa – se hyödyttää meitä kaikkia, perheissä ja muissa yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole pelkästään sosiaalinen tavoite, vaan se on älykäs valinta, joka resonoi koko yhteiskuntamme rakenteissa. Kun tarkastellaan tyttöjen hyvinvointia, on oleellista ymmärtää, että se on syvästi kytköksissä yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin rakenteisiin.
Setlementtiliikkeen Tyttöjen Talot ja Tyttöjen Tuvat ovat tärkeitä paikkoja tyttöjen hyvinvoinnin edistämisessä. Näin myös meillä Pohjois-Pohjanmaalla, Oulussa. Vuolteen Tyttöjen Talo tarjoaa tilaa, jossa jokainen voi tuntea olevansa arvokas ja osa yhteisöä.
Tytöt oppivat tulevaisuutensa kannalta merkittäviä taitoja – myös sosiaalisten suhteiden luomista ja terveiden ihmissuhteiden rakentamista. Yhdessä toimien vahvistamme nuorten voimaa vaikuttaa omaan elämäänsä ja samalla muuttaa ympäröivää yhteiskuntaa.
Tyttöjen Talojen ja Tupien toiminta tukee ja täydentää myös julkisia palveluita joustavalla, ennakoivalla ja ennaltaehkäisevällä työllä silloin, kun elämässä on vaikeita hetkiä. Meillä on valtakunnallisesti yhdeksän Tyttöjen Taloa ja kaksi Tyttöjen tupaa. Voisi olla enemmänkin.
Pauliina Rasinkangas
nuorisotyön päällikkö, Vuolle Setlementti ry:n Tyttöjen Talo, Oulu
Pauliina Liukkonen
tyttötyön työalajohtaja, Loisto setlementti ry, Helsinki