Mainos

Mikael Pen­ti­käi­nen: Kesän höl­len­nyk­sis­tä huo­li­mat­ta yrit­tä­jil­lä on suuri epä­var­muus tau­ti­ti­lan­teen ete­ne­mi­ses­tä ja ta­lou­den avau­tu­mi­ses­ta

Toimintaansa ei voi rakentaa perusteettoman optimismin päälle – samalla yrittäjyyteen liittyy aina uskallus käydä kohti tuntematonta, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. ”Yrittäjän koronakriisistä selviämisessä avainseikat ovat kyky arvioida tilannetta ja riskejä sekä kyky sopeuttaa toimintaansa muuttuvassa tilanteessa.”

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tietää, että yrittäjien keskuudessa vallitsee pientä toivoa. ”Sen rinnalla on tietysti isoa epävarmuutta siitä, miten tautitilanne etenee ja talous avautuu.”
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tietää, että yrittäjien keskuudessa vallitsee pientä toivoa. ”Sen rinnalla on tietysti isoa epävarmuutta siitä, miten tautitilanne etenee ja talous avautuu.”
Kuva: Markus Sommers

Kesäkuun alku toi höllennyksiä yrittäjille, kun esimerkiksi kahviloihin ja ravintoloihin voi istahtaa jälleen asiakkaita kahvikupposen tai lounaslautasen äärelle. Asiakasmääriä rajoitetaan julkisissa paikoissa edelleen ja turvavälien tulisi toteutua kuten aiemminkin.

”Yrittäjien keskuudessa vallitsee pientä toivoa. Sen rinnalla on tietysti isoa epävarmuutta siitä, miten tautitilanne etenee ja talous avautuu”, kuvailee Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kaikuja kentältä.

Etujärjestön viimeksi julkistamat gallup-tulokset kertovat yritysten kipeästä taloudellisen tuen tarpeesta. Kantar toteutti koronaepidemian aikaisen kyselytutkimuksen noin tuhannelle suomalaisyrittäjälle neljättä kertaa.

Nyt aiempaa suurempi osuus yrittäjistä uskoi selviytyvänsä epidemian aiheuttamien vahinkojen yli. Tukea tarvitsemattomien osuus oli kasvanut huhtikuulta toukokuulle yli 10 prosenttia, 26 prosentista 37 prosenttiin.

Samalla kuitenkin tukea hakeneista – joita oli yli puolet kaikista kyselyyn osallistuneista yrityksistä – valtaosa eli noin 60 prosenttia arvioi saamansa tuen riittämättömäksi.

Ensiapu vaatisi 5 miljardia euroa

Pentikäisen mukaan yritysten ensiapuvaihe vaatisi viitisen miljardia euroa. Läheskään kaikki yritykset eivät ole vielä saaneet suunniteltuja tukirahoja. Pentikäinen sanoo hallituksen varanneen yrittäjille yleistukea viimeisimmän tiedon mukaan noin 2,5 miljardia.

”Eniten kärsineitä aloja ovat hotelli- ja majoitusala, tapahtuma-ala, joukkoliikenne, taksiliikenne, kulttuuriala ja ravintola-ala”, Pentikäinen luettelee.

Gallupissa kaupan alalla 13 prosenttia pohti yrityksensä alasajoa. Toisaalta päivittäistavarakauppa on kasvussa – tehtävät ovat saattaneet osin muuttua.

”Pitää muistaa, etteivät kärsijöitä ole vain nämä mainitut alat, vaan myös niiden arvoketjut. Raaka toimialajaottelu on ongelmallinen, koska toiset alat palvelevat toisia”, Pentikäinen huomauttaa.

Jos mietitään, miten yrittäjä voi selvitä, tuet on yksi osa, mutteivät ne riitä. Asiakkaat maksavat yritystoiminnan ja palkat.”
Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja


Konkurssiaallon pelossa

Yt-neuvotteluiden piirissä on Pentikäisen mukaan vähintään 600 000 työntekijää. Eri mittaiset lomautusjaksot lasketaan sadoissa tuhansissa.

”Irtisanottujen määrä on silti pysynyt toistaiseksi pienenä. Kriisi ei ole myöskään vielä muuttunut konkurssiaalloksi”, Pentikäinen toteaa.

Huolena on kuitenkin, että konkurssiaalto siirtyy syksyyn, jolloin maksettavaksi tulevat lykkäystä saaneet maksut ja verot.

”On kaikkien edun mukaista rakentaa sellaiset maksuohjelmat, ettei elinkelpoisia yrityksiä pääse kaatumaan”, Pentikäinen painottaa.

Hän sanoo, että jokaisessa yrityksessä tai yritysten verkostossa on valtavasti yhteistyöpääomaa. Hävinneen yrityksen toimiverkostoa on muiden työlästä paikata.

”Jos mietitään, miten yrittäjä voi selvitä, tuet on yksi osa, mutteivät ne riitä. Asiakkaat maksavat yritystoiminnan ja palkat”, Pentikäinen sanoo.

Uskallusta käydä kohti tuntematonta

Pentikäinen muistuttaa, ettei yrittäjä voi rakentaa toimintaansa katteettoman optimismin päälle, mutta yrittäjyyteen liittyy silti aina uskallus käydä kohti tuntematonta.

”Pitää herkästi seurata mitä yhteiskunnassa tapahtuu, sopeuttaa toimintaansa siihen ja hyödyntää sitä, mitä tulee tarjolle”, hän sanoo.

Yksittäisen yrittäjän selviytyminen koronakriisistä muodostuu toimitusjohtaja Pentikäisen mukaan neljästä seikasta: 1. tukitoimista, 2. asiakasyhteydenpidosta, 3. uuden kehittämisestä ja 4. yrittäjän omasta jaksamisestaan huolehtimisesta.

”Kyky arvioida tilannetta ja riskejä sekä kyky sopeuttaa toimintaansa muuttuvassa tilanteessa ovat ratkaisevia tekijöitä.”