Mainos

Mikael Pen­ti­käi­nen arvelee yri­tys­ten ti­lan­teen vielä huo­no­ne­van: Tu­ki­ra­hat jat­ko­käyt­töön peh­men­tä­mään tulevia iskuja

Mikael Pentikäinen arvelee, että yritysten tilanne vielä pahenee kevättä kohden.
Mikael Pentikäinen arvelee, että yritysten tilanne vielä pahenee kevättä kohden.
Kuva: Markus Sommers

Valtakunnallisesti yksinyrittäjien koronakriisitukea jäi hakematta noin kaksi kolmasosaa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen huomauttaa, että rahan jääminen käyttämättä ei ole välttämättä huono asia. Nyt tiedetään, että koronan vaikutuksissa on paljon yrityskohtaisia ja alueellisia eroja.

”Meidän viestimme hallitukselle on, että pitäisi ajoissa miettiä työkalut, jotka voidaan ottaa käyttöön, jos tilanne pahenee, kuten näyttää tapahtuvan. Tällä hetkellä ei ole käytössä enää kuin yrittäjien työmarkkinatuki.”

Myöskään yritysten kustannustuki ei ole enää käytettävissä. Se oli tarkoitettu vaikeasti sopeutettaviin kustannuksiin ja sen hakuaika päättyi elokuun lopussa. Myös siitä jäi jakamatta merkittävä määrä.

”Jos tilanne pahenee, pitäisi valjastaa käyttöön kaksi tukimuotoa. Toinen on kustannustuki, jonka ehtoja tulisi muuttaa. Ne olivat liian kireät. Toinen olisi yksinyrittäjille suunnattu yksinyrittäjien tuki joko nykyisessä muodossaan tai uudistettuna.”

Yksinyrittäjille  yritys­kehitysseteli

Pentikäisen mukaan yksinyrittäjätukea pitäisi täydentää niin, että samalla olisi haettavissa yksinyrittäjien yrityskehitysseteli. Sitä voisi hakea kuntien tai kuntien elinkeinoyhtiöiden kautta.

Työnantajayrittäjät ovat voineet hakea kehittämistukia, joita yksinyrittäjille ei ole ollut tarjolla. Yksinyrittäjillä ja heidän verkostoillaan tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet hakea kehittämistukia.

Pahimmat tilanteet voivat olla vasta keväällä. Mikael Pentikäisen mukaan iskuja voitaisiin pehmentää.

”Kun määrärahaa on käyttämättä, esimerkiksi marras- tai joulukuulle voisi tulla haettavaksi näitä tukia, jotka on jo budjetoitu. Se vähentää tarvetta ensi vuoden osalta.”

Yksinyrittäjien tuella on ollut tärkeä merkitys. Ne yrittäjät, joilta on loppunut liiketoiminta lähes kokonaan, ovat voineet saada myös yrittäjien työmarkkinatukea. Niiden yhteisvaikutus on ollut tuntuva.

Pentikäisen mukaan akuuttia tilannetta leimaa sakea sumu eikä kukaan tiedä, mihin tilanne menee.

”Tilanne muistuttaa k-käyrää. Osa yrityksistä pärjää varsin hyvin eli on koon ylöspäin menevä sakara. Sitten on yrityksiä, joiden tilanne on todella vaikea ja joiden toimialoihin korona on iskenyt voimakkaasti, kuten matkailuala, taksi- ja linja-autoliikenne sekä tapahtuma-ala. Kriisi kohtelee eri tavalla eri yrityksiä”, Pentikäinen sanoo.