Mainos

Mikä on so­te-yrit­tä­jän rooli Tu­le­vai­suu­den sai­raa­las­sa? Suomen yrit­tä­jät teki so­te­la­kiin kor­jaus­lis­tan, jotta yri­tyk­set voivat jat­kos­sa­kin tuottaa pal­ve­lui­ta jul­ki­sen sek­to­rin kump­pa­nei­na

Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen vastaavat kysymyksiin Tulevaisuuden sairaala OYS2030:sta ja sotesta.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoman mielestä uudessa erikoissairaanhoidon tuottamismallissa on mahdollisuus monituottajuuteen
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoman mielestä uudessa erikoissairaanhoidon tuottamismallissa on mahdollisuus monituottajuuteen
Kuva: Oys Valokuvaus/TiinaM.
Millainen Tulevaisuuden sairaala Oys2030 tulee olemaan, Ilkka Luoma?

Käytännössä Avohoitotaloa sekä peruskorjattua ja suojeltua L4-kaarta lukuun ottamatta koko Oulun Yliopistollisen sairaalan rakennuskanta korvataan uusilla rakennuksilla.

Uusi sairaala rakentuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa otetaan käyttöön noin 115 000 bruttoneliömetrin laajuinen rakennus vuonna 2023 ja loppuosa on tarkoitus rakentaa vuoteen 2028 mennessä. Silloin meillä olisi tämänhetkisen arvion mukaan käytössä uutta tilaa noin 190 000–200 000 bruttoneliömetriä.

Sairaala tulee olemaan pienempi kuin edellinen Oulun Yliopistollisen sairaalan rakennuskompleksi, joka on suunniteltu 1960-luvulla ja rakennettu vuosina 1968–75. Pohjois-Pohjanmaalla on runsaasti enemmän väestöpohjaa tällä hetkellä verrattuna tuohon aikaan. Myös lääketiede ja hoitomahdollisuudet ovat kehittyneet, joten toiminnan volyymit ovat moninkertaiset 1970-luvulle verrattuna.

Minkälaisia tulevaisuuden sairaalan hoitomallit ovat?

Jotta uusi sairaala voisi palvella tehokkaasti, tulee sairaanhoitopiirin strategian olla myös uusi. Kontinkankaan kampuksella hoidamme tulevaisuudessa vain ne erikoisairaanhoitoa vaativat potilaat, jotka on välttämättä hoidettava raskaan sarjan välineitä ja toimintaympäristöä edellyttävässä yliopistollisessa sairaalassa.

Periaatteena on, että hoito, joka voidaan antaa erikoissairaanhoidon asiakkaalle potilaan kotisohvalle sähköisessä muodossa, on potilaille ensisijainen tarjottava hoitomuoto.  Jotta sähköistä hoitoa voidaan antaa pitää, potilaalla tietysti olla valmiudet kommunikoida verkon välityksellä.

Näiden kahden hoitomuodon lisäksi erikoissairaanhoitoa tuotetaan peruspalveluiden yhteydessä peruspalvelutoimintayksiköissä eli terveysasemilla.

Miten erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan tulevaisuudessa?

Tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla organisaatioiden rajat määrittelevät ainakin jossain määrin palveluketjujamme. Tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaminen ei saa olla organisaatio- tai paikkakuntarajoista kiinni. Yhdistyneessä uuden lainsäädännön myötä syntyvässä perus- ja erikoistason palvelut yhdistävässä sotessa meidän pitää katsoa koko hyvinvointialuetta kokonaisuutena entistä parempaan asiakas- ja potilaslähtöisyyteen tähdäten.

Tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella toimii 19 järjestämisvastuullista sote-organisaatiota. Osa kunnista järjestää hoidon itse, osa vastuukuntamallilla. Sitten on kuntayhtymiä, kuten esimerkiksi Raahen hyvinvointikuntayhtymä, sekä peruspalvelukuntayhtymät Selänne ja Kallio.

Nykyisissä järjestämisvastuullisissa sote-organisaatioissa meillä on yksityistä palvelutuotantoa alihankkijana julkisen hankintalain mukaisesti hankittuna täydentämässä omaa työtä ja omaa palvelutuotantoa.

Mikä tulee olemaan sote-yrittäjien rooli hoitopalvelun tuottamisessa?

Meillä on tulevaisuudessa mitä todennäköisimmin alueellamme yksi palvelujärjestäjä ja yksi rahoittaja eli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue. Mielestäni ei tule olemaan mitenkään mahdotonta, etteikö julkista palvelutuotantoa tulevaisuudessa edelleenkin täydennä yksityinen palvelutuotanto tulevan lainsäädännön asettamien reunaehtojen puitteissa aluevaltuuston ja -hallituksen päättämän palvelustrategian mukaisesti.

Tärkeintä on se, että meillä on yhtenäiset kriteerit ja yksi järjestäjä, joka linjaa palvelutuotannon toteuttamisen keinot. Se, että kuka hoitoa tuottaa, on asia, jossa palvelutuotannon organisoinnissa ja monituottajuuden laajuutta linjatessa kannattaa käyttää maalaisjärkeä sekä tarkastella eri vaihtoehtoja. Kenellä on mahdollisuuksia ja kyvykkyyttä?

Nähdäkseni tuleva sote-järjestämislaki, jossa viitataan riittävään omaan palvelutuotantoon, ei ole sen kaltainen muotoilultaan, että se jollakin tavalla merkittävästi poissulkisi mahdollisuutta yksityisen ja julkisen toimijan yhteistyölle. Yksityisellä puolella on mahdollisuuksia toimia julkisen järjestäjän ja palvelutuottajan alihankkijana.

Uudessa erikoissairaanhoidon palveluiden tuottamismallissa ei ole monituottajuutta poissulkevia toimintamalleja.

Marjo Kolehmainen odottaa paljon Tulevaisuuden sairaalan testausalustalta.
Marjo Kolehmainen odottaa paljon Tulevaisuuden sairaalan testausalustalta.
Miltä yrittäjien rooli vaikuttaa hallituksen sote-ehdotuksessa PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen?

Alueellinen palvelustrategiatyö on erittäin  tärkeää  ja arvostamme sitä, että Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät ovat saaneet olla työssä mukana. Sinällään sairaalarakentaminen on tuonut rakennusalantoimijoille paljon töitä nyt ja jatkossakin. Odotan myös paljon Tulevaisuuden Sairaalan testausalustalta.

Itse lainsäädäntö vaikuttaa paljon siihen, millainen lopullinen mahdollisuus organisoida sotea meidän alueellamme on. Eduskunnan käsittelyssä olevassa lakiesityksessä on kuitenkin vielä paljon korjattavaa. Suomen Yrittäjät on laatinut 15 kohdan korjauslistan, josta löytyvät ratkaisut parempaan lainsäädäntöön. Korjauslista mahdollistaa yrityksien pääsyn tuottamaan palveluita julkisen sektorin kumppaneina myös tulevaisuudessa. Suomen Yrittäjät linjaa, että jos korjauslistassa esitettyjä muutoksia ei tehdä eduskuntakäsittelyssä, se katsoo olevan parempi, ettei hallituksen esitystä hyväksytä, vaan se palautetaan valmisteltavaksi kokonaan uudelleen.

Suomen Yrittäjien korjauslista sote-lakiin
  1. Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan velvoittavasti lainsäädännössä.
  2. Kehitetään ja otetaan käyttöön yhteinen kustannusmalli.
  3. Palvelustrategian on tuettava maakunnan työllisyyttä ja elinvoimaa sekä tukea monituottajuutta. Tähän on luotava selkeitä kannusteita.
  4. Hankintojen perusteluvelvollisuus yksityisen palvetuotannon osalta on poistettava kokonaan.
  5. Asiakkaalle turvataan oikeus palveluseteliin kaikissa kiireettömissä toimenpiteissä.
  6. Hyvinvointialueelle asetettu vaatimus riittävistä omista resursseista on poistettava.
  7. Ylikapasiteetin vaatimus on poistettava.
  8. Hankintoja yksityiseltä palveluntuottajalta ei saa rajoittaa.
  9. Yksityisen palvelutuottajan oikeutta organisoida palvelutuotantoaan ei saa rajoittaa.
  10. Kuoriorganisaatiota koskevat rajoitukset ja kiellot on poistettava.
  11. Alihankintaa koskevat rajaukset ja sen ketjuttamista koskevat kiellot on poistettava.
  12. Julkisia ja yksityisiä osakeyhtiöitä on kohdeltava tasavertaisesti.
  13. Palveluntuottajalaki valmistellaan ja otetaan käyttöön itsenäisenä lakina edellisen vaalikauden valmistelun perusteella.
  14. Neuvolatoimintaa ei tule määritellä julkiseksi hallintotehtäväksi.
  15. Hyvinvointialueen oikeus harjoittaa vähäriskistä liiketoimintaa poistetaan.