Miesten ja naisten välinen palkkakuilu ei ole kaventunut kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana, käy ilmi Verohallinnon tiistaina julkaisemista tilastoista.
Vuodesta 2014 vuoteen 2024 naisten palkkatulojen määrä kasvoi vajaat neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin miehillä, Verohallinto kertoi. Euromääräisesti miesten palkkatulot kasvoivat kuitenkin kymmenessä vuodessa noin 2,3 miljardia enemmän kuin naisten.
– Tämä johtuu siitä, että miesten palkkatulojen lähtötaso oli naisia korkeampi, sanoi ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnon tiedotteessa.
Myöskään palkkatulojen mediaanit eivät ole kymmenessä vuodessa juuri muuttuneet miesten ja naisten välillä.
– Erot miesten ja naisten palkkatulojen mediaaneissa olivat kutakuinkin yhtä suuria vuonna 2024 kuin ne olivat kymmenen vuotta aiemmin. Viime vuonna miesten mediaanipalkkatulo oli 37 723 euroa ja naisten 32 291 euroa vuodessa, tiedotteessa kerrottiin.
Valtaosa pääomatuloista miehille
Myöskään pääomatulojen jakautumisessa sukupuolten kesken ei ole tapahtunut muutosta kymmenessä vuodessa: valtaosa pääomatuloista kertyy edelleen miehille. Viime vuonna pääomatuloista 71,7 prosenttia kertyi miehille. Vuonna 2014 luku oli 69,8 prosenttia.
Luovutusvoitoissa, verotettavissa vuokratuloissa ja osingoissa miesten osuus on kasvanut sekä lukumääräisesti että euromääräisesti vuodesta 2014.
– Euromääräisesti miesten osuus näissä pääomatuloissa on vieläkin suurempi kuin lukumäärissä mitattuna. Se kertoo siitä, että miesten keskimääräiset pääomatulot ovat keskimäärin suurempia kuin naisten, ylitarkastaja Luokkanen sanoi.
Naiset kirivät kotitalousvähennyksen käytössä
Naiset ovat kirineet kotitalousvähennyksen käytössä niukasti miesten edelle kymmenessä vuodessa. Vuonna 2014 euromäärissä mitattuna naisten osuus kotitalousvähennyksestä oli vajaat 48 prosenttia, kun taas viime vuonna luku oli hieman yli 50 prosenttia. Verohallinnon mukaan muutosta selittää osittain se, että kotitalousvähennys laajeni viime vuonna kattamaan myös kotona annettavan fysio- ja toimintaterapian.
– Kotona annettu fysio- ja toimintaterapia lisäsi hoiva- ja hoitotyön osuutta kotitalousvähennykseen oikeuttavista kokonaiskustannuksista vajaasta kolmesta prosentista hieman alle neljään prosenttiin. Kotitalousvähennystä hoiva- ja hoitotyöhön hyödynsivät lähes yksinomaan yli 70-vuotiaat ja kaksi kolmasosaa heistä oli naisia, Luokkanen avasi.
Kotitalousvähennys tarkoittaa helpotusta veroihin.
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja ja työttömyyskassamaksuja naiset maksoivat miehiä enemmän.
Nelikymppisille eniten tuloja
Verohallinnon mukaan suomalaisten saamat tulot jakautuvat nyt ikäluokkien kesken eri tavalla kuin kymmenen vuotta sitten. Viime vuonna eniten tuloja kertyi 40–49-vuotiaiden ikäluokalle, yhteensä 37,8 miljardia euroa. Vielä vuonna 2014 suurin tulonsaajien ikäluokka oli 50–59-vuotiaat.
Pääomatuloja saatiin eniten viime vuonna 50–59-vuotiaiden ryhmässä, kun kymmenen vuotta aiemmin tilastoissa eniten pääomatuloja saivat 60–69-vuotiaat.
– Ikäluokista merkille pantavaa on, että 60–69-vuotiaiden palkkatulojen osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa. Se kertoo toisaalta eläkeiän noususta, mutta myös siitä, että eläkkeellä tehdään aiempaa enemmän töitä, Luokkanen sanoi.
Verohallinnon tulotilastoihin sisältyvät veronalaiset tulot sekä eräät verovapaat erät, kuten kustannusten korvaukset, luontoisedut ja verovapaat pääomatulot.
