Julkisessa keskustelussa on saanut tilaa hokema, jonka mukaan miesten pahoinvointi olisi jollain tavalla seurausta naisten perusoikeuksien vahvistumisesta. Lyhyessä ajassa tästä ajatuksesta, joka vielä kymmenen vuotta sitten olisi herättänyt lähinnä naurunpurskahduksen, on alkanut muodostua haitallinen ajan henki.
Tutkimus ei tue ajatusta miesten kriisistä. Selkein sukupuolten välinen ero näkyy vain koulutuksessa, jossa pojat jäävät keskimäärin tyttöjen jälkeen. Muutoin miehen aseman laajempaa muutosta yhteiskunnassa selittää se, että tieto ja lisääntynyt ymmärrys ovat paljastaneet monet sukupuolten välille rakennetut erot keinotekoisiksi, minkä vuoksi niitä on purettu.
Osa sulavasanaisista mielipidevaikuttajista on kuitenkin onnistunut kehystämään yhteiskunnan tasavertaistumisen miehen kriisiksi, jonka vastapuoleksi on asetettu naisten perusoikeudet. Tämä ajattelumalli näkyy jo mielipidetutkimuksissa, joissa pieni mutta äänekäs osa nuorista miehistä suhtautuu sukupuolirooleihin aiempaa vanhoillisemmin. He toivovat naisilta alistuvaa roolia.
Tällaiset asenteet ovat ongelmallisia miehille itselleen. Uraa rakentaessa on tavallista, että esihenkilö on nainen. Samalla mies tekee yksityiselämässä pari- ja ystävyyssuhteiden rakentamisesta vaikeaa, jos odotukset perustuvat asetelmaan, johon harva nainen suostuu. Arjen sukupuolittaminen on uhka miehen menestymismahdollisuuksille.
Onneksi arvot ja asenteet ovat lopulta kuin harrastus. Niitä voi vaihtaa ja muuttaa. Jos kuitenkin päättää tarrautua ajatusmalleihin, jotka vaikeuttavat omaa elämää, syytä pahoinvointiinsa ei kannata etsiä naisista tai tasa-arvosta. Syy löytyy peilistä.
Marko Vuorinen
dokumenttielokuvantekijä, New York, Yhdysvallat