Ukkoherrantie 17-23, Metsokangas.
Sonell Oy, Arkkitehtitoimisto Juhani Romppainen Oy.
Otsikkorivi kertoo jo yhden piirteen tämänkertaisesta puntarikohteesta. Metsokankaalle rakennetut pientalot eivät kuulu asuntoyhtiöön, vaan ovat erillisiä kiinteistöjä. Nämä on kuitenkin voinut varata ja ostaa rakennusliikkeeltä samaan tapaan kuin asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeetkin.
Maksuaikataulu on myöhennetty, koska RS-järjestelmää ei sovelleta. Kiinteistöstä kun on kyse, ostaja joutuu myös maksamaan korkeamman varainsiirtoveron.
Neljästä omakotitalosta olisi voinut muodostaa taloyhtiönkin. On vähän makuasia kumpi on parempi. Taloyhtiö saa monet hankinnat isompana tilaajana edullisemmin, ja kimpassa voi ostaa vaikka vähän laadukkaamman lumilingon.
Toisaalta naapuruksilta edellytetään yhteistyökykyä, ja päätöksenteko voi sopuisassakin porukassa olla joskus hankalaa.
Metsokankaalla ollaan Kaakkurin keskustasta lyhyen kävelymatkan päässä. Bussilinjat näyttävät vielä kiertävän uuden alueen etäältä, mutta tilanne korjautunee alueen rakentuessa.
550 neliön tontti ei ole tuhlailevan suuri, pikemminkin kaupunkimainen. Kun talo rakennetaan naapurin rajaan kiinni, vaikuttaa piha neliöitään suuremmalta. Naapuria vasten olevaan seinään ei saa ikkunoita. Siitä ei sisätiloissa ole kuitenkaan korvaamatonta vahinkoa syntynyt.
Näin kaupunkimaisessa ratkaisussa hieman ihmetyttää katutilan leveys. Seinästä toiseen on Ukkoherrantien yli mitaten noin 26 metriä. Kuusiluodossa riittää leveydeksi 12 ja Karjasillallakin tyypillisesti selvästi alle 20 metriä.
Jos asukkaat elävät kaupunkimaisen tiiviisti, voisi kadun mitoituskin olla samanhenkinen.
Tonteille oli suunniteltu neljä vaihtoehtoa, kooltaan 146-153,5 m2. Asuntotyypit eroavat toisistaan lähinnä olohuoneen sijainnissa joko kadun tai pihan puolella, sekä eteisen ja portaan järjestelyissä.
Talot sijaitsevat kadun pohjoispuolella, jolloin takapiha jää varjoon. Leveä katutila tarjoaa jonkinlaisen rauhan myös etupihalla, toisaalta talojen sijoitus kadun tuntumaan jättäisi isomman takapihan. Asemakaava määrittelee sitovasti talon paikan, joten rakennussuunnittelussa ollaan tapahtuneen tosiasian edessä.
Talo ja sen vieressä sijaitseva autotalli-varastosiipi jakavat väistämättä tontin kahteen osaan, aurinkoiseen etupihaan ja varjoisampaan takapihaan. Olohuonetta sijoitettaessa on valittava pihan rauhan ja etelän auringon välillä; molempia ei saa.
Puntariin valikoitui toiseksi pienin asuntotyyppi, jossa olohuone, keittiö ja ruokailutila sijaitsevat kadun puolella. Pihan puolelle jää alakerran makuuhuone sekä saunaosasto. Jälkimmäinen sopiikin hyvin ilta-auringon valaiseman takapihan yhteyteen. Saunaosasto ansaitsee muutenkin lähemmän tarkastelun, se on kaupungin parhaimmistoa.
Kodinhoitotilassa on tilaa pukeutua, ulos pääsee vilvoittelemaan, pesuhuoneessa on tilaa ammeelle tai kahdelle suihkulle. Wc on huomaavaisesti liukuoven takana ja sinne pääsee myös eteisestä. Löylyhuoneessa on ikkuna, ja kulmalauteen ääressä on mukava seurustella.
Nokkelinta on kuitenkin ratkaisun piilevä esteettömyys. Jos tilasta poistaa kevyitä liukuoviseiniä, syntyy riittävä tila pyörätuolille. Kun alakerrassa on makuuhuone, voi talossa elää ja toimia vammautuneenakin.
Keittiö on kalustukseltaan vaatimaton tämän kokoluokan taloon. Ruokapöytä täyttyy jo omalla porukalla, vieraiden kanssa kahvitellaan kahdessa vuorossa. Olohuone on puolestaan väljä ja korkeuttakin on reilusti.
Oleskelutiloille on jatkoa yläkerran aulassa. Tilavana siitä saa tarvittaessa lisämakuuhuoneenkin. Yläkertaa palveleva suuri parveke suojaa alapuolista sisäänkäyntiä.
Pihapäädyn makuuhuoneet ovat asialliset. Keittiön ja ruokailutilan päälle asettuva huone muotoutuu puikkomaiseksi alapuolisten tilojen vuoksi, ja on hieman hankalasti kalustettava.
Yläkerrassa ei ole varastotilaa kovin runsaasti, alakerrassa senkin edestä. Autotallisiivessä on myös runsaasti omakotiasumiselle ominaista varastotilaa. Sokerina pohjalla on pieni puutarhavaja pihan perällä.
Jouko Kunnas