Luonnonsuojelu: Yli sata heh­taa­ria kei­das­aa­pa­suo­ta suo­jel­tiin Oulussa

Kolumni: Se tärsky oli lo­pet­taa pyö­räi­lyn al­kuun­sa, mutta toisin kävi

Kolumni
Tilaajille

Met­sis­tä saa aina ha­lu­tes­saan mukavan vas­tak­kain­aset­te­lun ai­kai­sek­si – pu­hu­mal­la vaikka asian vie­res­tä

EU:n kestävän rahoituksen taksonomia-asetuksesta nähtiin Suomessa sisäpoliittista teatteria, jossa asetukselle annettiin todellisuutta suurempi rooli, kirjoittaa päätoimittaja Sanna Keskinen.

Yli 600 000 muun suomalaisen tavoin olen metsänomistaja.

En mikään suur-sellainen, mutta sen verran hehtaareja on, että olen saanut tuntumaa siihen, millaista on toukokuun lopun helteessä kantaa taimilaatikoita istutusalan kannokossa ja risukossa, kuinka hiki nousee pintaan raivaussahaa tiheässä taimikossa heilutellessa tai miltä tuntuu lapioida rankakasoja esiin metrisen hangen alta, kun mies ajaa moottorikelkalla niitä isompaan pinoon tien varteen.