Metsästys ja eränkäynti ovat olennainen osa Suomen historiaa ja kulttuuria aina maamme asuttamisesta lähtien. Yhteiskunnan kehittyessä tarve luoda pelisääntöjä ja varmistaa toiminnan kestävyys korostui. Tästä syystä lakisääteinen metsästäjätutkinto otettiin käyttöön ensimmäisenä Pohjoismaana vuonna 1964. Nyt saamme juhlistaa tutkinnon 60-vuotista taivalta.
Metsästys on yksi tarkimmin lainsäädännöllä säädellyistä harrastuksista. Ennen riistanhoitomaksun suorittamista metsästäjän on osoitettava metsästystä koskevien säännösten ja määräysten tuntemus suorittamalla metsästäjätutkinto.
Suomen 279 riistanhoitoyhdistystä järjestävät metsästäjätutkintoon valmistavia koulutuksia ympäri Suomen. Tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuus suorittaa metsästäjätutkinto ja aloittaa metsästysharrastus.
Metsästäjätutkinto kasvattaa vastuullisia metsästäjiä. Tutkinnossa korostetaan metsästyslainsäädäntöä, lajintuntemusta, eettistä ja kestävää metsästystä sekä metsästyksen turvallisuutta.
Metsästys on monelle rakas harrastus, jopa elämäntapa. Oman harrastuksen ohessa metsästäjät tekevät myös yhteiskunnallisesti merkittävää vapaaehtoistyötä. Metsästäjät osallistuvat riistalaskentoihin, ilmoittavat petohavainnoista ja antavat viranomaisille virka-apua esimerkiksi loukkaantuneiden eläinten etsinnässä.
Metsästäjätutkinto ja siihen valmentava koulutus ovat keskeisiä välineitä vastuullisen metsästyksen edistämisessä. Kehittyvä tutkinto varmistaa, että metsästys säilyy kestävänä ja houkuttelevana harrastuksena tuleville sukupolville.
Marko Mikkola
erikoissuunnittelija
Henri Mutanen
riistapäällikkö, Suomen riistakeskus