"Metsä pysyy met­sä­nä" – Jat­ku­van kasvun pe­ri­aat­tees­ta haetaan tukea San­gin­joen ul­ko­met­sän vir­kis­tys­käy­töl­le

Sanginjoen suojelualueen ulkopuolelle jäävä 1440 hehtaarin kokoinen alue säästyy avohakkuilta. Tätä aluetta hoidetaan jatkuvan kasvun periaatteen mukaan.

Sanginjoen ulkometsällä ajatellaan olevan muitakin kuin taloudellisia arvoja. Kaupunginvaltuusto päätti maanantaina suojella Sanginjoella 1127 hehtaarin kokoisen alueen.
Sanginjoen ulkometsällä ajatellaan olevan muitakin kuin taloudellisia arvoja.
Sanginjoen ulkometsällä ajatellaan olevan muitakin kuin taloudellisia arvoja.
Kuva: Jukka Leinonen

Sanginjoen suojelualueen ulkopuolelle jäävä 1440 hehtaarin kokoinen alue säästyy avohakkuilta. Tätä aluetta hoidetaan jatkuvan kasvun periaatteen mukaan, sanoo Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Martti Korhonen.

– Ajatuksena on kestävän metsätalouden harjoittaminen. Jatkuvan kasvun periaatteella pyritään säilyttämään metsän monimuotoisuus ja virkistyskäyttömahdollisuudet. Metsä pysyy metsänä eikä rujona avohakkuualueena, Korhonen sanoo.

Korhosen mukaan metsä ei jää luonnontilaiseksi vaan sitä hoidetaan ja esimerkiksi myrskytuhot korjataan, mutta puuta poistetaan tarkkaan valikoiden ja vähemmän kuin avohakkuussa.

Jatkuvan kasvun periaatteesta ei vielä ole runsaasti käytännön kokemusta. Sen taloudellista kannattavuutta on epäilty, sillä se on käytännössä poimintahakkuuta, jossa hakkuukypsät puut otetaan muun metsän seasta, sanoo Luonnonvarakeskuksen professori Anne Tolvanen.

Tolvasen mukaan jatkuvan kasvun periaate voi kuitenkin olla hyvä ratkaisu Sanginjoen ulkometsän kaltaisille alueille.

– Sanginjoki ei ole ensisijaisesti aikaisemminkaan ollut talousmetsä, vaan sillä on nähty olevan muita arvoja. Siksi tällainen tapa sopii metsälle, jossa ei haluta maksimoida taloudellista tuottoa, Tolvanen sanoo.

Kaupunginvaltuusto päätti maanantaina suojella Sanginjoella 1127 hehtaarin kokoisen alueen.
Kaupunginvaltuusto päätti maanantaina suojella Sanginjoella 1127 hehtaarin kokoisen alueen.

Tolvasen mukaan käytäntö voi tukea virkistyskäyttöä ja myös sellaista lajistoa, joka tarvitsee peitteistä metsää.

– Ihmisethän tykkäävät metsästä, jossa näkee kulkea. Luonnonsuojelijoiden suosimat pöheiköthän eivät sillä tavalla kiinnosta tavallista kulkijaa. Ulkometsän suojeltu puoli suojelee lajistoa ja jos metsätalouspuoli pidetään sopivasti auki niin kyllä se tukee virkistyskäyttöä, kuten vaikka marjastusta, Tolvanen sanoo.

Korhonen: "Iso ja hieno päätös"

Korhonen on tyytyväinen valtuuston päätökseen perustaa Sanginjoen ulkometsään yli tuhannen hehtaarin suojelualue.

– Se oli iso ja hieno päätös. Toistakymmentä vuotta kestänyt jumppa loppui, ja se on Oulun kannalta myös merkittävä imagokysymyskin.

Korhosen mukaan ulkometsällä on valtava käyttöarvo ja nyt pitää miettiä rauhassa, miten sitä hyödynnetään.

– Toimijoiden pitäisi herätä, että aivan Oulun keskustan lähellä on tuollainen alue. Siinä on valtavasti potentiaalia, nyt pitää siirtyä jappasusta rohkeasti ja isolla askeleella eteenpäin, Korhonen sanoo.