Perämeri on yksi viimeisistä alueista Itämerellä, joka on säilynyt suhteellisen luonnonmukaisena ja puhtaana. Siitä on varmastikin kiittäminen rankkaa talviaikaa ja vähälukuista saaristoa, missä kulkijoita on olosuhteiden vuoksi aina ollut vähemmän kuin eteläisimmillä vesillä.
Mutta nyt on tänne noussut vakavia uhkakuvia ylimitoitettujen tuulivoimahankkeiden myötä. Suomen talousalueen ulkopuolelle, Hailuodon länsipuolelle sijoitetun 160 myllyn hankekokonaisuuden pinta-ala olisi noin kolme kertaa Hailuodon saaren kokoinen. Se tulisi hallitsemaan maisemaa ei pelkästään Hailuotoon vaan koko Perämeren rannikon alueella.
Lisäksi suunnitelmissa energiatalousalueeksi jo kaavoitetulle Suurhiekan alueelle olisi nousemassa sata myllyä lisää ja 29.8. Kalevassa oli ilmoitus Ruotsin puolelle, mutta Suomeenkin vaikuttavasta myllyalueesta sadan myllyn voimin. Lisäksi tulevat moottoriteiden kaltaiset siirtolinjat alueilta rannikon sähköasemiin.
Olemmeko todellakin valmiita tuhoamaan Perämeren ikiaikaiset linnuston ja varsinkin kalaston vaelluskulkureitit ja asuinalueet lyhytikäisten, arviolta noin 25 vuotta kestävien voimaloiden tieltä? Voimaloiden edustajathan puhuvat heidän maksamiensa, ympäristövaikutuksien arvioinnit tekevien konsulttiyhtiöiden suulla, ettei vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen juurikaan alueista koituisi.