Meri-Lapissa päättäjät väläyttelevät jarruvalojaan Rovaniemen suuntaan ja he aikovat kääntyä Ouluun päin. Meri-Lapissa on petytty Lapin hyvinvointialueen päätöksiin leikata Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan palveluja. Eniten tunteita herättää aie lopettaa synnytykset Länsi-Pohjassa.
Vihreä ryhmä teki Kemin kaupunginvaltuustolle aloitteen, että kaupunki selvittäisi hyvinvointialueen vaihtamista Lapista Pohjois-Pohjanmaan Pohteeseen. Liikehdintää asian ympärillä on Kemin lisäksi muissa Meri-Lapin kunnissa Keminmaassa, Simossa, Torniossa ja Tervolassa.
Mari-Lapin ja Rovaniemen välillä kitkaa lisäävät ikiaikaiset näkemyserot ja tunteetkin. Meri-Lappi edustaa satama- ja teollisuuskeskusta, kun taas Rovaniemi on Lapin maakunnan hallinnollinen ja koulutuksellinen keskus. Kahden erilaisen alueen tavoitteita ei ole ollut ennenkään helppoa niputtaa.
Paikallispoliitikkojen roolin kuuluu huolehtia oman alueen eduista, joten vastatoimet ovat ymmärrettäviä, jos päätökset uhkaavat heikentää ihmisten palveluja. On perusteltua perata miten jokaisen paikkakunnan kansalaiset saisivat parhaiten terveydenhoitoa.
Meri-Lapin hallinnollinen siirto Pohteeseen tuskin onnistuu käytännössä. Toki Perämeren kaari, rautatie sekä nykyinen sujuva maantieyhteys yhdistävät merilappilaisia luontaisesti enemmän Ouluun kuin Rovaniemelle. Meri-Lapissa arvioidaan, että 80 prosenttia merilappilaisista äideistä lähtisi synnyttämään Rovaniemen sijasta Ouluun, jos synnytykset Kemissä lopetetaan.
Jos Meri-Lappi vaihtaisi hyvinvointialuettaan, se lain mukaan edellyttäisi myös maakunnan vaihtamista. Pohjoisessa jouduttaisiin pohtimaan myös vaalipiirien jakoa alue- sekä eduskuntavaaleissa.
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan sekä Pohteen päättäjät suhtautuvat Meri-Lapin vilkutteluun varovaisesti. Kahdeksan vuotta sitten Vaala solahti sujuvasti Kainuusta Pohjois-Pohjanmaahan, mutta Meri-Lapin kohdalla kyse olisi järeämmästä liikahduksesta. Yhä todennäköisempää on, että hyvinvointialueiden rajoja joudutaan koettelemaan lähivuosina.
Pohde käy nyt yt-neuvotteluja työtehtävien uudelleenjärjestämiseksi. Lisäksi haetaan 90 miljoonan euron säästöjä, joten hoidettavien lisääminen tuskin kiinnostaa Pohteen päättäjiä ihan lähitulevaisuudessa. Toisaalta raha saattaa ratkaista tämänkin asian uuteen suuntaan.
Meri-Lapin oireilu ilmentää terveydenhoidon murrosta, jossa voimavaroja jaetaan uudestaan suhteessa tarpeisiin. Hyvinvointialueet ovat mullistuksen kourissa erityisesti siksi, että hoidettavien vanhusten suhteellinen osuus lisääntyy koko ajan.
Iäkkäät 1930- ja 1940-luvun ikäluokat jälleenrakensivat Suomea ja loivat hyvinvointiyhteiskuntaa. Nyt nämä sukupolvet ovat ihmeissään, eikö heidän vuosikymmenten ponnistuksilleen tulekaan vastapalvelusta.