Matti Toljamo asettuu Muhoksen Kirkkosaaren frisbeegolfradalla kohti maalikoria. Kilahdus ja toinenkin, kun kiekot osuvat koriin.
Toljamon odottaa kovasti, että lumet sulavat ja heittokausi pääsisi kunnolla alkamaan. Kesään kuuluvat erottamattomasti heittelykierrokset kavereiden kanssa ja kilpailuihin osallistuminen.
Toljamolle frisbeen heitto on passelia vastapainoa keittiöasennuksille ja remonttialan töille. Vuodesta 2006 yrittäjänä toiminut Toljamo on myös Muhoksen Yrittäjien hallituksen jäsen.
Hän löysi lajin pikkuveljen ja tämän kavereitten kautta.
”Oltiin mökillä ja hän näytti kiekkoja. Olin heti myyty, kun hän heitti niin pitkälle. Piti itsekin lähteä kiekkokauppaan.”
Kipinä iski ja on kestänyt kymmenkunta vuotta. Frisbeekiekon heittäminen toimii nykyisin henkireikänä.
Parasta lajissa on Matti Toljamon mukaan ihmiset ja kavereiden kanssa heittämässä käyminen. Toki kotona pitää olla kori, että saa puttailla ja treenata.
”Pääsääntöisesti heittelen porukassa. Isossa osassa on se, että käydään porukalla pelaamassa ja rentoutumassa. Rentous on tärkeää tällä tasolla, jolla itse pelaan”, Toljamo kertoo.
Halvat kustannukset
Laji on helppo aloittaa, ja se on kustannuksiltaan halpa. Alkuun pääsee jo muutamalla kymmenellä eurolla.
”Kiekot maksavat kymmenestä eurosta kolmeenkymmeneen euroon. Normaalisti minulla on bägissä noin 25 kiekkoa.”
Toljamo luettelee erinopeuksisten kiekkojen nimiä, kuten putterit, midarit, väylikset ja draiverit.
Erilaisia kenttiä löytyy nykyisin paljon, ja ne ovat pääsääntöisesti maksuttomia. Joissakin paikoissa, kuten Oulun Hiirosessa, pidetään myös talvirataa. Toljamo kulkee eri radoilla Oulussa, Vaalassa ja Muhoksella.
”Kenttää ei tarvitse varata ja aina voi mennä pelaamaan, yölläkin.”
Matin suosikkipaikka löytyy Pikkaralasta. Se on Pikkarala Frisbeepuisto -osuuskunnan ylläpitämä kausimaksullinen rata.
”Pikkaralassa rataa pidetään yllä ja siellä on tilaa pelata. Siellä on myös useampia ratoja ja haastava pro-rata. Paljon riippuu siitä, miten rata on suunniteltu, millainen miljöö siinä on ja miten sitä huolletaan”, Toljamo sanoo.
Useampi kisa vuodessa
Kilpaileminen on oleellinen osa harrastusta. Kilpailuja järjestetään sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.
”Kierrän joka vuosi ympäri Suomen useammassa kilpailussa.”
Frisbeegolf muistuttaa monella tavalla esikuvaansa perinteistä golfia. Siinä ei ole kuitenkaan käytössä tasoitus, vaan jokaisella kilpapelaajalla on ratinki.
”Kun pelaa virallisissa kisoissa tietyn tuloksen, saa tietyn ratingin. Väylällä on ihannepisteytys. Omaa tulosta verrataan kentän pariin eli ihannetulokseen.”
Toljamo luonnehtii frisbeegolfia täysin tekniikkalajiksi.
”Jos nyt ajattelisin aloittamista, niin pyytäisin jotakuta opettamaan heittämistä. Joka lajissa pitäisi opetella lajin perusteet”, hän miettii.
Monialaisuus veti aikoinaan nuorta timpuria yrittämisen pariin. Toljamo tykkää kokeilla kaikenlaista, ja hän tekee myös livestriimausta. Hän harrastaa suoratoistoa myös tämän lajin parissa.
”Minulla on oma Youtube-kanava, johon livestriimaan frisbeegolfia”, Toljamo kertoo.
Kesällä on odotettavissa tiukka kisa, sillä Vaalan yrittäjät ovat haastaneet Muhoksen yrittäjät kilpailemaan frisbeegolfissa.
Sitä pelataan radoilla, joissa voi olla useampi väylä. Heiton kohteena on maalikori.
Tavoitteena on päästä väylä alusta loppuun mahdollisimman vähin heitoin. Perinteisen golfin kaltainen urheilulaji, jossa lasketaan pisteitä.
Välineinä ovat nopeudeltaan erilaiset kiekot, kuten putterit, midarit ja draiverit.
Laaja kilpailutoiminta eri tasoilla.
Noussut erittäin suosituksi lajiksi. Vuodesta 2012 lähtien frisbeegolfliiton jäsenseurojen yhteenlaskettu jäsenmäärä on kasvanut vuosittain 950 jäsenellä.
On tutkimuksen mukaan kolmanneksi suosituin vapaa-ajan liikuntamuoto 11–15-vuotiaiden poikien keskuudessa.