Puutarhanharrastajat yrittävät tyytyä tutkimaan talvella puutarha-alan kirjallisuutta ja lehtiä sekä haaveilemaan. Mutta toukokuun puolen välin aikoihin alkaa pohjoisen kauppapuutarhoissa vilske. Yrttejä, kesäkukkia, perennoja, multaa, lannoitteita, ruukkuja, kaikkea ostetaan. Pihasta ja parvekkeesta halutaan rehevä kesähuone.
Yhä useampi uhraa myös rahaa kokeiluihin ja lyhytaikaista iloa tuoviin asioihin. Pikku hiljaa Suomessakin alkaa yleistyä kausiajattelu.
Sesonkikukkien käyttö alkaa äitienpäivän tienoissa. Pihalle ja parvekkeelle hankitaan ensimmäiseksi orvokkeja, sitten kesäkukkia ja perennoja ja lopuksi syksyllä krysanteemiruukkuja, vaikka niiden kausi jää meillä aika lyhyeksi, kuvailee Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan intendentti Mirja Siuruainen.
Kun menee omalle pihalleen ja siellä on vieraita lähiympäristöstä poikkeavia kasveja, se on kuin matka johonkin. Puutarha johtaa ajatukset muualle.
Kevät on erinomaista aikaa perennapenkkien laajennukseen, paikkausistutuksiin sekä uusien penkkien perustamiseen. Riittävän aikaisin istutetut taimet ehtivät muodostaa runsaan kasvuston ja useat ehtivät kukkiakin jo ensimmäisenä kesänä.
Mirja Siuruainen muistuttaa kuitenkin, että perennapenkin voi perustaa myös myöhemmin kesällä tai syksyllä., ettei tarvitse rynnätä kevätruuhkaan. Myös puuvartisia kasveja voi istuttaa ruukkutaimina pitkin kesää. Istutusetäisyydet pitäisi muistaa ottaa huomioon.
Yleensä kasvit istutetaan aivan liian lähekkäin ja niitä joutuu sitten heti jakamaan.
Istutus aloitetaan poistamalla suunnitellulta perennapenkin alueelta monivuotisten rikkakasvien juuret. Istutusalueelle lisätään maanparannusainetta, joka voi olla kompostia, turvetta tai hiekkaa. Maanparannusaineet ja lannoitteet sekoitetaan huolellisesti paikalla olevaan kasvualustaan.
Perennat tarvitsevat 30—50 senttiä kunnollista multaa menestyäkseen. Ainoastaan kivikkokasveille sopii kuiva paikka ja vähäinen määrä multaa kiven kolossa.
Kukkapenkki näyttää siistiltä, kun kanttaa reunat, etteivät perennat pääse leviämään yli penkin eikä nurmikko kasvamaan kukkapenkkiin.
Taimet kastellaan hyvin ennen istutusta. Pitää varoa, ettei astiataimien juuripaakku pääse hajoamaan irrotettaessa niitä ruukuista.
Maa tiivistetään lopuksi kastelemalla. On laskettu, että yhtä perennaa kohti tarvitaan vettä viidestä kymmeneen litraan. Millainen puutarha
Puutarhan voi perustaa myös talon tyyliin sopivaksi. Esimerkiksi 1940-luvulla rakennettujen talojen pihalle sopivat vanhat perennat kuten palavarakkaus ja rohtosuopayrtti eli saippuakukka.
Perennoilla voi rauhoittaa maisemaa tai käyttää isoja perennoja näkösuojana. Heinät ja heinämäiset kasvit ovat yleistymässä. Pieniä havuja hankitaan somistamaan ruusupenkkiä.
Mirja Siuruaisen mielestä pohjoisen köynnösvalikoima on niukka. Humalan rinnalle ovat tulleet hitaasti villiviinit, köynnösruusut ja kärhöt.
Kärhöt menestyvät, jos latva on lämpimässä auringossa ja tyvi viileämmässä varjossa. Pensasmaiseksi kasvavaa röyhytatarta voi kasvattaa paikoilla, missä pensaita, esimerkiksi lumen takia, ei voi kasvattaa.
Mirja Siuruainen varoittaa myös liiankin hyvin kasvavista perennoista, jotka leviävät puutarhassa tukahduttaen muut kasvit. Esimerkiksi jättiputki on vastuullisen ihmisen kasvi. Olen nähnyt Siperiassa pellon, johon jättiputki oli levittäytynyt silmänkantamattomiin.
Riesoja voi tulla muistakin kuten karhunköynnös eli elämänlangasta, lipstikasta ja rentoakankaalista varsinaisten rikkakasvien ohella.
Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan perennaprojekti on poikimassa markkinoille uusia lajejakin lähivuosina, myös niitä toivottuja sinikukkaisia lajeja.
Ostotilanteessa kannattaa valita terveitä, kotimaisia taimia, koska niiden voi olettaa menestyvän varmemmin meidän olosuhteissamme, suosittelee Mirja Siuruainen ja muistuttaa vielä FinE -merkityistä pensas- ja puun taimista.