Helsingin yliopiston Yhdysvaltain historian dosentti Markku Ruotsila on seurannut maan presidentinvaalien huipentumaa herkeämättä. Yöunet ovat jääneet vähiin.
– Tämä on mennyt kuten oletin ja ennustin. Postiäänestyksestä tuli koronakriisin vuoksi uusi muuttuja, joka monimutkaisti prosessia huomattavasti.
Tosin ehti Ruotsila jo kertaalleen todeta, että Trump on käytännössä voittanut vaalit. Näin hän teki jo keskiviikkona MTV:n haastattelussa. Tuon jälkeen ääntenlaskentatilanne on kehittynyt paljon: Biden on parantanut osakkeitaan ja on nyt hyvin lähellä voittoa.
Ruotsilan mukaan pandemiasta piittaamattomat Donald Trumpin kannattajat äänestivät pääosin vaalipäivänä. Demokraatit suosivat sen sijaan postiäänestämistä.
Perjantaina puoliltapäivin tilanne oli yhä epäselvä. Käytännössä vaaka oli kuitenkin kääntynyt Joe Bidenin puolelle, sillä voittaakseen Trumpin pitäisi saada taakseen valitsijamiehet lähes kaikista jäljellä olevista osavaltioista.
Oikeuteen mennään
Peli ei kuitenkin lopu Bidenin todennäköiseen voittajaksi julistautumiseen. Trump tulee jatkamaan sitä oikeusistuimissa.
– Joissakin osavaltioissa hän voi jopa saada tahtonsa läpi, jos äänimäärien ero jää hyvin pieneksi, Markku Ruotsila arvelee.
Vaikka avustajat yrittänevät pitää miestä aisoissa, Trumpilla on vielä muitakin teoreettisia keinoja muuttaa asetelmaa.
Ruotsilan mukaan osavaltioiden ei esimerkiksi ole pakko noudattaa äänestystulosta. Varsinkin jos tulos on jollakin tapaa epäselvä tai tulkinnanvarainen, osavaltioparlamentti voi päättää nimittää valitsijamiehet oman tahtonsa mukaan. Tällöin vaalituloksen mukaan enemmän ääniä saanut ehdokas saattaakin jäädä kakkoseksi.
– Niin on joskus tapahtunut. Vaihtoehto on mahdollinen, joskin varsin epätodennäköinen, Ruotsila toteaa.
– Lopullisen päätöksen tekisi aikanaan uusi kongressi, eikä siellä äänestetä edustaja edustalta vaan osavaltioittain.
Demokraatit vaikeuksissa
Markku Ruotsilalla on taipumus tarkastella Yhdysvaltoja ja Yhdysvaltojen politiikkaa hiukan toisesta näkökulmasta kuin valtaosa suomalaisista asiantuntijoista ja tutkijoista.
Hän on tunnustautunut republikaaniksi ja tutkinut laajasti muun muassa yhdysvaltalaista kirkkohistoriaa sekä angloamerikkalaisen antikommunismin, konservatismin ja fundamentalismin historiaa.
Ruotsila arvelee Joe Bidenin jäävän valituksi tullessaan heikoksi välikauden presidentiksi.
– Niin käy varsikin, jos senaatin enemmistö ei tule hänen puolueelleen. Jos se jää republikaaneille, demokraattipresidentille rajautuu hyvin vähän liikkumatilaa.
– Ja paljon tylsemmäksi Yhdysvaltojen politiikkaa muuttuu.
Ruotsilan mukaan republikaanit menestyivät vaaleissa huomattavasti yleisiä odotuksia paremmin. Hänen mukaansa Trump on saamassa jopa 7 miljoonaa ääntä enemmän kuin edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten.
– Demokraatit tässä ovat suuressa kriisissä. He ovat todella vaikeuksissa, jos he saavat Valkoisen talon itselleen.
