Kun Tiina ja Jarkko Sipilän perhe muuttaa kesäksi mökille, mukaan pakataan korkeintaan kassillinen vaatteita ja roppakaupalla retkimieltä.
25 neliön mökki Hailuodon Marjaniemessä on perheen rauhoittumispaikka. Siellä arkiset asiat hoituvat vähän toisin kuin kotona Helsingissä.
Pienessä punaisessa mökissä on sähköt, mutta siihen mukavuudet loppuvatkin. Vesi kannetaan ja pesulla ja wc:ssä käydään Marjaniemen alueen yhteisissä tiloissa.
”Kiireestä on täällä pakko päästää irti, sillä mikään ei tapahdu hetkessä. Ei ruuanlaitto, ei saunan lämmitys eikä edes vessassa käynti”, Tiina Sipilä nauraa.
Sipilät viettivät kesiä Hailuodossa jo ennen mökin hankkimista, sillä Jarkon suku on saaresta kotoisin. Tiina ihastui Hailuodon tunnelmaan ja maisemiin siinä määrin, että kun tilaisuus mökin ostoon tuli 12 vuotta sitten, sitä ei tarvinnut kauaa harkita.
”Mökki oli vanha, hutera lato, jonka lattialankut irvistelivät. Tässä asui kolme pikkuriikkistä mummoa, kuin suoraan jostain satukirjasta”, Tiina muistelee nauraen.
Mummojen perintöä ovat edelleen mökin verhot sekä oranssit jakkarat ja tuoli. Mikään muu sisätiloissa ei ole entisellään.
”Ulkoseinät ovat alkuperäiset, kaikki muu on uusittu. Kuistille tehtiin pieni keittiö, jossa perusruuanlaitto onnistuu”, Tiina esittelee perheen minivaltakuntaa.
Käytännössä pikkuruinen mökki on yhtä huonetta. Säilytystilaa on hyvin rajallisesti.
”Siksi vain kassillinen vaatteita”, Tiina muistuttaa.
Perheen aikuiset lapset ovat jo lentäneet maailmalle, mutta kuopuksella, 12-vuotiaalla Ainolla, on oma, verhoilla erotettu alkovinsa.
”Kyllä me kaikki viisikin olemme täällä kesiä viettäneet, kun lapset olivat pienempiä. Sadekelillä tulee oleiltua mökissä, mutta muutenhan täällä ei sisätiloissa paljoa olla”, Hailuodon rantamaisemia rakastava Tiina hymyilee.
Sipilöillä on tapana viettää mökillä koko kesäloma. Päivät kuluvat leppoisasti rannalla oleillen, lueskellen, saunaa lämmittäen ja ruokaa laittaen.
”Veden hakuun ja tiskaamiseen menee yllättävän paljon aikaa”, Tiina huomauttaa.
Tiskipaikka löytyy mökkiterassin kupeesta.
”Auringossa ja tuulessa astiat kuivuvat nopeasti. Sitten tietysti saattaa tulla sadekuuro, joka kastelee kaiken ennen kuin ehdin siirtää astiat sisälle”, Tiina nauraa.
Hektisen pääkaupunkielämän vastapainona Hailuodossa elellään rauhallisessa rytmissä.
”Elämään löytyy täällä uutta perspektiiviä, ja nautin siitä”, taidemaalarina työskentelevä Tiina miettii.
Marjaniemen vanhat kalastajamökit ovat omanlaisensa, tiivis yhteisö.
”Naapurilta voi aina käydä pyytämässä munia tai voita lainaan. Kaikki kuitenkin kunnioittavat toistensa rajoja ja yksityisyyttä, vaikka tiiviisti mökkeilläänkin. Minusta ei olisi linnoittautumaan erakkona jonnekin korven keskelle, nautin tällaisesta yhteisöllisyydestä. Kun olen yksin mökillä ja leivon omenapiirakan, vien loput mökkinaapurille.”
Hyviin puoliin kuuluu myös se, ettei mäntykankaalla sijaitsevan mökin pihaa tarvitse olla hoitamassa. ”Kun tullaan mökille, voidaan heti heittäytyä lomatunnelmaan. Pikkuisesta mökistä ei muodostu työleiriä.”
Tänä kesänä Tiina ja Aino viettävät paljon aikaa mökillä kahdestaan, kun Jarkko on kiinni töissä Helsingissä. Hailuotoon pääsee onneksi kätevästi myös viikonlopuksi.
”Lentokentällehän on täältä vain kivenheiton matka, jos vain lautta-aikataulut osuvat yksiin.”
Pelkkää idylliä Sipilän perheen mökkiarki ei aina ole.
”Kyllähän se välillä ärsyttää, että ruuan valmistaminen on minikeittiössä niin työlästä ja suihkuun pitää joskus jonottaa. Mutta sitten sitä muistaa iloita vieressä sijaitsevasta kalahallista, josta saa tuoretta kalaa grillin tai paistinpannun kautta suoraan ruokapöytään”, Tiina nauraa.
Tiinan lempipuuhaa mökillä on lukeminen.
”Hailuodossa on aivan mahtava kirjasto! Sieltä saa kaikki uutuudet, joita joutuisi Helsingissä jonottamaan viikkotolkulla”, nainen innostuu.
Mökillä saa olla myös tylsää.
”Sehän on koko mökkeilyn ydin, että joskus tuntuu, ettei ole mitään tekemistä”, puuhakas nainen nauraa.