Vähän toistakymmentä vuotta sitten Suomeen saapunut Airbnb-majoitus on tarjonnut monelle matkailijalle toimivan ja edullisen vaihtoehdon. Näin vaikkapa niillä paikkakunnilla, joilla ei ole hotellia, tai siellä, missä hotellikapasiteetti ei yksinkertaisesti riitä.
Runsaassa vuosikymmenessä Airbnb-majoittamisen kirjo on kasvanut. Jotkut vuokraavat lyhytaikaisesti omaa asuntoaan tai kesämökkiään silloin kun eivät näitä itse tarvitse. Tällaista satunnaista vuokrausta nettialustan kautta on kuvattu Airbnb:n alkuperäiseksi ideaksi.
Maahan on syntynyt myös lyhytaikaista majoitusta ammattimaisesti harjoittavien yrittäjien joukko, joista monella on lukuisia asuntoja. Niitä on hankittu nimenomaan Airbnb-majoitukseen.
Asuntojen vuokraus hoituu niin vuokranantajan kuin majoitusta tarvitsevan kannalta vaivattomasti nettisivuston kautta.
Sitä mukaa kun vuokrausmalli on yleistynyt, vastaan on tullut myös ongelmia. Kerrostaloissa Airbnb-huoneistojen alati vaihtuva väki on esimerkiksi aiheuttanut häiriöitä ja lisännyt jätekuormitusta.
Hotelli- ja ravintoala taas on pitänyt epäreiluna tilannetta, jossa ammattimaista majoitustoimintaa asuintaloissa eivät koske samat säännöt kuin hotellirakennuksissa majoittamista.
Suomessa tilannetta on vielä mutkistanut se, että viranomaisten suhtautuminen toimintaan on vaihdellut paikkakunnan mukaan.
Oulussa on vedetty tiukkaa linjaa. Sen vuoksi joidenkin lyhytvuokraajien ja rakennusvalvonnan välit ovat hakauksissa. Rakennusvalvonta on määrännyt uhkasakkoja asuinhuoneistoissa ammattimaista lyhytvuokraustoimintaa harjoittaville. Rakennuslautakunta on tosin palauttanut rakennusvalvonnan päätökseen uuteen valmisteluun.
Oulun rakennusvalvonta on tunnetusti kuormittunut, mutta samaan aikaan sillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sietää sitä työllistäviä vuokranantajia ja hoitaa näistä johtuva työ. Se on normaalia viranomaistyötä.
Linjaansa lyhytvuokrausta kohtaan on viime kuukausina tiukentanut muun muassa Turku, ja asia on vireillä myös Rovaniemellä, jota on luonnehdittu Suomen Airbnb-pääkaupungiksi. Keskustelua on käyty nimenomaan siitä, milloin vuokraustoiminta muuttuu ammattimaiseksi majoitustoiminnaksi taloissa, jotka asemakaavassa on asumiseen merkitty.
Orpon hallituksen ohjelmassa teemasta on suppea maininta: ”Varmistetaan lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset” mutta myös ”mahdollistetaan samalla nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin”.
Siis toisaalta ja toisaalta.
Hallitusohjelman kirjaus osoittaa lyhytvuokraukseen liittyvät ristiriitaiset toiveet ja odotukset. Toisaalta maahan toivotaan nettipohjaista notkeaa ”alustataloutta”, toisaalta elinkeinonharjoittajia pitäisi kohdella tasapuolisesti.
Lyhytvuokraus ja Airbnb ovat tulleet jäädäkseen. Epäkohdista huolimatta kunnat ja kaupungit sekä monet yrittäjät hyötyvät siitä, että Airbnb mahdollistaa matkailijoiden laajemman vastaanoton.
Kirkas valtakunnallinen ohjeistus helpottaisi paikallisia vääntöjä. Se on nyt tarpeen saada aikaan.