Oulun seudun työllisyysalue on käynnistynyt vuoden alussa. Alueeseen kuuluvat Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala. Työllisyysalue vastaa nyt entisen te-toimiston palveluista työllisyyden edistämiseksi.
Työllisyys ei kohene hallinnollisilla laatikkoleikeillä tai julistuksilla. Työllisyyden hoito on kovaa työtä. Hyvä, että uudistusta edelsivät kokeilut ja osaava te-toimiston henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksella työllisyysalueelle kuntiin. Tätä osaamista kannattaa hyödyntää ja se luo hyvän perustan uudelle. Toivottavasti henkilöstön sijoittuminen kuntiin on tasapuolista.
Alueen sisällä kuntien tilanteet ovat erilaisia. Se mikä toimii Oulussa, ei välttämättä toimi vaikkapa Vaalassa. Kunnat eroavat toisistaan työvoiman, välimatkojen, elinkeino- ja yritysrakenteen, työssäkäynnin sekä työttömyyden perusteella. Mielenkiintoista on nähdä millaisiksi työttömien palvelut muodostuvat alueen sisällä. Tässä tarvitaan paikallisen kehityspotentiaalin tunnistamista.
Te-palvelut ovat nyt osa kuntataloutta ja kunnan peruspalveluita. Valtiolta tuleva rahoitus perustuu työikäisen väestön, työttömien ja vieraskielisten määrään.
Kuntien taloudellinen vastuu työttömyyden etuuskuluista muuttuu olennaisesti. Kunnat osallistuvat asteittain työttömien etuuskulujen maksamiseen jo sadan työttömyyspäivän jälkeen. Rahoitusvastuu laajenee koskemaan myös ansio- ja peruspäivärahaa.
Uutta on myös se, että työttömien aktivointi ei siirrä enää etuuden rahoitusvastuuta valtiolle. Kuntia kannustavalle rahoitusmallille on hallitus laskenut työllisyysvaikutukseksi jopa 10 000 lisätyöllistä. Odotukset ovat siten kovat.
Rahoitusmalli ohjaa päätöksentekoa. Riskinä on, että erityisesti pitkäaikaistyöttömien palveluihin ei suunnata rahoitusta. Haastetta tuo myös se, että heidän työllistymisensä edistämiseksi tarvitaan kunnan palveluiden ohella hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluita. Niiden saanti pitää taata.
Mahdollisuus kokonaisvaltaiselle työllisyyspalvelulle on nyt kuntien käsissä. Tämä edellyttää toimintojen uudelleentarkastelua. Siinä tarvitaan kykyä ylittää hallinnolliset raja-aidat. Työllisyys on kaikkien asia.
Keskeistä on jatkuvan oppimisen tukeminen, yritysyhteistyö sekä järjestöjen työn huomiointi. Suunnittelussa tarvitaan kokonaisvaltaista otetta ja palveluissa tulee hyödyntää teknologian mahdollisuuksia.
Työllisyystoimet tukevat onnistuessaan alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä. Vaikuttavimmat tulokset saadaan aikaan yksilöllisillä ja räätälöidyillä palveluilla. Toivottavasti kuntien resurssit mahdollistavat tämän. Tärkeää on, että asiakkaan tilanne arvioidaan kokonaisvaltaisesti jo ensimmäisellä tapaamisella, ja palveluihin pääsy on sujuvaa. Jonot eivät työllistä ketään.
Oulussa oli 14 884 työtöntä vuoden lopussa. Heistä alle 25-vuotiaita oli 2 401. Pitkäaikaistyöttömiä oli 5 969. Nämä henkilöt odottavat tilanteensa kohentumista uudistuvien palveluiden myötä. Yhdessä tekemisen meiningille on nyt tilausta.
Maire Mäki
FT, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja vuosina 2013–2022, Oulu