Vieraskielisten elokuvien vuoden 2009 Oscarin saajaksi on veikattu eniten Matteo Garronen filmiä Gomorra. Elokuva, joka pohjautuu Roberto Savianon samannimiseen kirjaan, kuvaa Napolin mafiaa Camorraa.
Ohjaaja Garrone ei innostu Italian hallituksen päätöksestä, jolla määrättiin sotilaita kitkemään mafiaa Napolin seudulta.
"Se oli pinnallinen ele, joka oli eduksi hallituksen imagolle. Yritys voittaa mafia sotilasvoimalla on tuomittu epäonnistumaan", Garrone painottaa.
Hänen mukaansa Camorran ja Italian muiden mafiajärjestöjen perinpohjainen hävittäminen voi viedä sukupolven ajan - eikä armeijasta ole siihen.
"Camorra on hyvin vahva, koska sen jäsenet elävät ja kasvavat siellä, lähellä Napolin ihmisiä. Mafia täytyy tuhota sisältäpäin, kansalaisten tasolla."
Elokuva ei tuomitse
Gomorra-kirjan kirjoittaja Saviano on joutunut mafian tappolistalle. Opuksen pohjalta tehdyn elokuvan ohjaaja on kuitenkin välttynyt uhkauksilta.
"Saviano mainitsee kirjassa nimiä suoraan todellisuudesta, hän hyökkäsi Camorran johtajaa vastaan. Minun tapani lähestyä aihetta on erilainen. Tein Camorrasta filmin, joka ei ole puolesta tai vastaan. Se kuvaa Camorraa mutta ei tuomitse."
Garrone kertoo, että hänen käsityksensä järjestäytyneestä rikollisuudesta muuttui filmin kuvaamisen aikana. Tämän aiheutti se, että hän keskusteli mafiasta Napolin asukkaiden kanssa.
"Aiemmin luulin, että tämä ilmiö on helppo ymmärtää, että asetelma on mustavalkoinen. Mutta ei se ole. Raja mafiassa mukana olevien ja tavallisten ihmisten välillä on hyvin häilyvä."
Garronen mukaan kasvaminen mafian kotiseuduilla "ehdollistaa" sen systeemiin.
"Kukaan ei pakota sinua liittymään mafiaan, mutta jos niin haluat, se käy hyvin helposti."
Klassinen parturimurha nyt solariumissa
Garronen elokuva muistuttaa hyvin vähän Hollywoodin leffoja, joissa mafiosot esitetään usein hohdokkaassa valossa. Ohjaaja kuitenkin myöntää, että hänen elokuvansa avauskohtaus on kumarrus filmin gangsterigenrelle.
Gomorran elokuvatarina käynnistyy, kun todelliset veribakkanaalit ryöstäytyvät valloilleen solariumissa.
"Se on klassinen kohtaus gangsterifilmistä, parturimurha. Tämä oli vain moderni tapa toteuttaa idea. Kun valmistelimme elokuvaa, kävi ilmi, että monet mafiaan liittyvät henkilöt käyvät päivittäin solariumissa tapaamassa toisiaan."
Avauskohtauksen kuvailu johtaa Matteo Garronen korostamaan, että hän ei ole ohjaajana opettaja tai moralisti.
"Olen viime kädessä taiteilija. Niinpä ajatus kuolleista ruumiista solariumissa oli minusta visuaalisesti mielenkiintoinen."