Maatalouden ilmastotyö ei ole pelkästään viljelijöiden ja maataloustukien asia. Luken ARMI-hankkeessa selvitimme työpajojen, kyselyiden ja alueellisten ilmastostrategioiden tarkastelun avulla paikallis- ja aluetoimijoiden näkökulmia ja ratkaisuja maatalouden ilmastopäästöjen hillintään ja turvepeltojen ilmastoystävälliseen käyttöön.
Suomen kaikilla maakunnilla on oma ilmastostrategiansa, joissa maatalous on mukana heikohkosti, ja sen käsittely jää usein hyvin yleiselle tasolle.
Useimmin toistuvia maakunnallisia tavoitteita maatalouteen liittyvissä ilmastotoimissa olivat uusiutuvan energian tuotanto, ruokahävikin vähentäminen ja viljelijöiden koulutus. Yleisimmät maatalouteen suoremmin kohdistuvat ilmastotoimenpiteet kuntien strategioissa käsittelivät ravinnekiertohankkeita ja maatalouden sivuvirtojen hyödyntämistä biokaasun tuotannossa.
Kyselyvastauksissa alueviranomaiset ja -toimijat kokivat vaikeaksi vaikuttaa esimerkiksi maatalouden heikkoon taloustilanteeseen. Mieluiten maatalouden ilmastotyötä tuettaisiin hankkeilla, tilusjärjestelyillä, tiedonvälityksellä sekä neuvonnalla. Taloudellisten ja hallinnollisten ohjauskeinojen kehittäminen nähtiin tärkeänä.
Alueellisten erityispiirteiden huomioiminen turvepeltoihin liittyvissä kysymyksissä koettiin keskeiseksi. Turvepeltojen käyttöön liittyvissä teemoissa todettiin edelleen haasteellisia ja ristiriitaisia tavoitteita osapuolten välillä.
Työpajoissa tärkeimpänä keinona pidettiin viestintää, jonka avulla maatalouden ilmastotoimia voidaan tukea. Viestintään toivottaisiin hyviä käytäntöjä, ilmastotoimiin kannustavan ilmapiirin luomista, ruokatietoa ja viljelijöiden työn arvostusta.
Yhteisenä toiveena oli, että ilmastotoimille pitäisi saada maatalouden tukijärjestelmää yksinkertaisempia rahoitus- ja toimintamalleja.
Ilmasto- ja turvepeltokysymyksissä voi päästä eteenpäin seitsemän suosituksen avulla. Ensinnäkin maatalouden ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet tulisi sisällyttää lakisääteisiin ja päivitettäviin maakunnallisiin ohjelmiin ja suunnitelmiin, kuten alueellisiin maaseudun kehittämisohjelmiin tai -suunnitelmiin.
Toiseksi erityisesti maatalousvaltaisten kuntien ilmastotyötä maatalouden osalta tulisi vauhdittaa maakuntien ja kuntien yhteistyöllä tai kuntien yhteisellä strategiatyöllä. Lisäksi maatalouden ilmastotoimien tulisi tukea myös maatalouden ja alueiden elinvoiman kehittämistä. Aluetoimijoiden olisi turvattava maatalouden elinvoimaisuutta ja ruoantuotannon jatkuvuutta esimerkiksi kehittämällä alueellista ruokajärjestelmää.
Kosteikkoviljely turvepelloilla vaatisi arvoketjujen kehittämistä muilta toimijoilta. Kosteikkojen perustamisen toimintamalleja tulisi helpottaa.
Toimenpiteiden toteuttamista varten tulisi aluekohtaisesti myöntää erillisrahoitusta. Tilusjärjestelyjen mahdollisuudet turvepeltojen ilmastopäästöjen vähentämiseen tulisi saada hyödynnettyä.
Hanna Kekkonen, Jaana Sorvali ja Riitta Savikko
Luonnonvarakeskus Luken tutkijoita