Rakentamista suunnittelevan kannattaa näinä levottomina aikoina miettiä, miten pakkanen pysyy varmimmin loitolla nurkista.
Puntaroinnin arvoinen asia on sekin, haluaako noitua sähkön ja öljyn hinnan korotuksia harva se kuukausi. Vai lähteekö siitä, että kerran se kirpaisee ja maksaa kalliisti perustettavasta, mutta käytössä halvaksi tulevasta maalämmöstä. Siitä saa vielä lisäpisteitä luontoäidiltäkin.
Kiiminkiläisillä Rakel ja Matti Putkosella on maalämmöstä pelkästään hyvää sanottavaa liki 20 vuoden kokemuksen jälkeen. Vuonna 1987 rakennettu omakotitalo on lämminnyt alusta alkaen oman tontin uumenista otetulla energialla ja aina on kuulemma lämmintä piisannut.
"Meille on ollut täysi yllätys, kuinka halvaksi maalämpö on tullut. Systeemi on myös ollut toimintavarma, koko aikana on vaihdettu vain muutama sulake", Rakel Putkonen kertoo.
Putkosten huoneistoalaltaan noin 215 neliömetrisen talon sähkölasku oli vuonna 2005 yhteensä 1 830,69 euroa.
Talossa on sähkökiuas ja kosteissa tiloissa lattialämmitys. Talousrakennuksessa eli isännän puutyöverstaassa on suora sähkö ja virtaa tarvitaan kesällä myös suuren kasvimaan kasteluun vesipumpulla. Pikkuisen tarvitsee sähköä myös maalämpökoneiston käyttäminen.
Lämmityskoneiston uusimista on mietitty, koska vanha on käynyt jo vuosia jatkoajalla, Matti Putkonen kertoo. Sen tekninen ikä on noin 15 vuotta.
Uusissa laitteistoissa on myös parempi hyötysuhde, enemmän säätömahdollisuuksia ja hiljaisempi käyntiääni. Nykyinen hurisee hieman äänekkäämmin kuin pakastin ja se on Putkosten mielestä ollut laitteen ainoa miinuspuoli. Häiriöksi asti hurina ei kuitenkaan ole koitunut.
"Perustamiskustannukset olivat aikoinaan noin 30 prosenttia korkeammat kuin öljylämmityksen. Mitenkään monimutkaista se ei ollut; tontilla pyöri yhden päivän ajan kaivinkone, joka hautasi noin metrin syvyyteen 450 metriä muoviputkea", Putkonen kertoo.
Putken sisällä kiertää glykoli. Neste lähtee reissulleen asteen verran pakkasen puolella ja palaa taloon 2-4 astetta lämpimämpänä. Laitteisto ottaa lämmön talteen ja neste jatkaa matkaansa.
Putkoset olivat aikoinaan maalämpöpioneereja Kiimingissä. Vain muutama muu rohkeni tuolloin asentaa taloonsa vastaavat systeemit.
"Suora sähkölämmitys tuntui jotenkin kolkolta ajatukselta ja toisaalta olimme kuulleet Ruotsin sukulaisilta hyvistä kokemuksista. Siellä maalämpöä on käytetty pitkään ja paljon. Me voimme kyllä suositella tätä lämpimästi", Matti Putkonen sanoo.
Maalämmön hyödyntäminen on siirtynyt Putkosilla sukupolvelta toiselle, sillä kotitalonsa läheisyyteen hiljattain rakentanut Juha Putkonen valitsi sen talonsa lämmitysmuodoksi.
"Kyllä minä siinä ihan laskutikkua käytin, koska en tee mitään ratkaisuja kuulopuheiden perusteella", Juha Putkonen hymähtää.
Hänen tontillaan perustamiskustannukset tulivat huomattavasti kalliimmiksi kuin vanhemmilla, koska glykoliputkisto upotettiin tontin koon vuoksi maahan pystysuoraan.
"220 metrin syvyinen ja 8 000 euron hintainen reikä. Jos putket olisi kaivettu peltoon, upotuksen hinta olisi jäänyt noin kolmannekseen", Putkonen laskeskelee.
Maalämpöjärjestelmän hinnaksi kertyi kaikkine kuluineen noin 23 000 euroa. Systeemiin tosin tuli extrana ilmastointimahdollisuus; taloa voi paitsi lämmittää, myös viilentää kesähelteillä.
Juha Putkonen on laskenut, että investointi maksaa itsensä takaisin 15 vuodessa. Reiän poraaminen lisäsi kuoletusaikaa arviolta 2-2,5 vuodella.
Lisää tietoa maalämmöstä löytää esimerkiksi Suomen lämpöpumppuyhdistyksen sivuilta osoitteesta www.sulpu.fi.