Eduskunnan käsittelyssä on lainmuutos, jolla helpotettaisiin määräaikaisten työsopimusten tekoa. Nykyisin laki vaatii määräaikaisuudelle perusteltua syytä, kuten sijaisuutta tai kausiluonteista työtä. Muutoksen jälkeen vuoden määräaikainen työsopimus voitaisiin tehdä ilman perusteltua syytä, jos edellisestä työsopimuksesta työntekijän kanssa on vähintään kaksi vuotta.
Sopimus ilman perusteltua syytä voitaisiin uusia kaksi kertaa vuoden sisällä. Sopimusten enimmäiskesto yhteensä on vuosi. Niiden välillä voi olla katkoja. Siten työntekijän määräaikaisuuksien kausi voi olla lähes kaksi vuotta.
Muutaman kuukauden kuluttua työnantaja saisi tehdä samoissakin työtehtävissä toisen työntekijän kanssa määräaikaisen työsopimuksen jälleen ilman perusteltua syytä. Lainmuutos lisäisi määräaikaisten sopimusten käyttöä ja niiden ketjuttamista arvaamattomasti.
Hallituksen esityksessä todetaan, ettei tutkimustieto osoita lakimuutoksella olevan selviä työllisyysvaikutuksia. Muutoksen tausta onkin vahvasti ideologinen, elinkeinoelämän miellyttäminen.
Nykyinen laki ei nimittäin ole vaikeuttanut määräaikaisuuksien käyttöä. Niiden osuus on Suomessa entuudestaan korkea. EU:ssa se on suurempi vain Alankomaissa, Espanjassa, Portugalissa ja Espanjassa, joissa maatalous ja matkailu tarvitsevat runsaasti tilapäistä työvoimaa.
Määräaikaisen sopimuksen voisi tehdä, vaikka työ olisi luonteeltaan pysyvää. Lainmuutos houkuttelee työnantajia käyttämään määräaikaisuuksia toistaiseksi voimassa olevien sopimusten sijasta. Uudenlaisia määräaikaisuuksia käytettäisiin myös koeajan kiertämiseen. Koeaika saa olla nykyisin enintään kuusi kuukautta.
Perusteitta ja toistuvasti tehtävät määräaikaisuudet lisäävät työntekijöiden turvattomuutta työsuhteessa ja elämässä. Heikko työsuhdeturva heikentää mahdollisuutta perustaa perhe ja hankkia asunto, se alentaa syntyvyyttä ja kulutusta. Lainmuutos lisää naisten syrjintää. Siinä ei säädetä edes raskaana tai perhevapaalla olevan oikeudesta palata entiseen työhön.
Lakiesitys on hallitukselta huonosti harkittu näyte työnantajien suosimisesta työntekijöiden kustannuksella.
Kari Kannala
eläköitynyt asianajaja, työoikeuteen erikoistunut, Tornio/Vantaa