Maa­lais­ta­los­sa eletään tätä päivää

Neljän vuoden urakka säilytti talon alkuperäisen hengen tinkimättä nykyajan mukavuuksista

Asumaton talo muuttui kodiksi
Asumaton talo muuttui kodiksi

Kun Anne ja Sakari Ihme ostivat Muhokselta 1800-luvulta peräisin olevan vanhan maalaistalon pihapiireineen vuonna 2002, edessä oli mittava urakka. Päärakennus oli ehtinyt olla välillä kylmilläänkin ja toimia 1970-luvulla kesäpaikkanakin. Rakenteet osoittautuivat kuitenkin täysin terveeksi.

"Meidän onnemme oli, ettei talossa ollut vesijohtoja", pariskunta muistelee.

Ensimmäisenä alkoivat purkuhommat ja samalla 1950-luvulla tehty kuisti purettiin. Lattiat aukaistiin, laitettiin uudet koolausrimat ja eristeenä käytettiin ekovillaa. Osa tiloista levytettiin ja ulkopuolelle puhallettiin ekovilla. Ikkunat vaihdettiin suurempiin ja entiset kierrätettiin.

Anne halusi säilyttää ison pirtin ja keittiö rakennettiin pirtin viereiseen huoneeseen. Anne halusi myös säilyttää valkeaksi kalkittuja käsinveistettyjä hirsiä esillä puunvärisinä. Hirret hiottiin pystyyn piilutusjälkien mukaan lamellilaikalla.

´"Ajatuksena oli, että talon pitää henkiä entisaikaista talonpoikaistunnelmaa", Anne miettii.

Kosteat tilat ja kuraeteinen rakennettiin talon uudisosaan, jossa on myös työhuone ja kodinhoitotiloja. Sinne pääsee talon toisen kuistin kautta, joten paraatikäynti on aina kunnossa.

Vanhan talon ja uudisosan yhdistämisessä oli Sakari Ihmeellä miettimistä ja Panu Kailan Talotohtori hyvänä tukena. Hän ratkaisi ongelman jättämällä osien väliin ilmaraon ja eristämällä osat itsenäisiksi yksiköiksi. Pirtin ja uudisosan välinen oviaukko eristettiin myös ja tehtiin tyyliin sopivaksi.

Talossa on neljä tulisijaa, joista kaksi on pönttöuunia, saivat kunnostettuna uudet piiput. "Niiden kautta lämpö ei pääse karkaamaan."

Tarkkana miehenä Sakari uusi kaikki sähköjohdot niin, ettei johtoja näy pintavetoina. Toki johtoa kului tavallista enemmän, mutta lopputulos on kaunis tyyliin sopivine katkaisimin ja pistorasioineen.

Valesokkelin Sakari keksi tehdä harkoista niin, että se näyttää rapattuna luonnonkiveltä.

Hirsisen päärakennuksen lisäksi tontilla on kaksi maakellaria, navettarakennus ja kolmiosainen vilja-aitta.

Navetta oli rakennettu entiseen malliin osin maan alle. "Se oli eläimille kesällä viileä ja talvella lämmin", Sakari tietää.

Navetta ja karjakeittiö saneerattiin täysin. Talossa on puilla ja sähköllä toimiva vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä sekä ilmalämpöpumppu. Karjakeittiössä on pannuhuone, josta lämpö kulkee taloon. Sinne rakennettiin myös pihasauna.

Lattialiippauksiin käytettiin ulkopuolista ammattimiestä. "Katsoin, että yli kymmenen lattiakaivon kallistusten teko ovat liian hankala homma itse tehtäväksi", Sakari, rakennusalan ammattilainen itsekin, selittää.

Muuttamaan kymmenlapsinen perhe pääsi maaliskuussa 2004 ja remontti valmistui 2006.

"Nykyäänkin pitäisi katsoa, mitä ja miten ennen on tehty. Silloin kaikki tehtiin tarpeeseen. Vanhan korjaamisessa ja sisustamisessa on suunnatonta etua ehtymättömästä mielikuvituksesta ja tekevästä miehestä. Vanhassa talossa ei tarvitse kaiken olla viimeisen päälle. Hirsissä ei haittaa, jos on vähän koloa", Anne toteaa tyytyväisenä pirtissään.

www.kaleva.fi

Ilmoita asiavirheestä