Maail­man älyk­käin sai­raa­la sai pe­rus­ki­ven – OYSin mil­jar­di­han­ke ra­ken­tuu pala palalta vuoteen 2030 men­nes­sä

Peruskivi muurattiin poikkeuksellisesti sisätiloissa Medipoliksessa arvaamattomien sääolosuhteiden varalta.

Pääministeri Antti Rinne heitti lastallisen sementtiä peruskiven muuraustilaisuudessa. Tilaisuus järjestettiin poikkeuksellisesti sisätiloissa Medipoliksessa. Sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Anne Huotari latasi peruskiveen sijoitettavaan lieriöön tietoa tuleville sukupolville yhdessä ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampion kanssa.
Pääministeri Antti Rinne heitti lastallisen sementtiä peruskiven muuraustilaisuudessa. Tilaisuus järjestettiin poikkeuksellisesti sisätiloissa Medipoliksessa.
Pääministeri Antti Rinne heitti lastallisen sementtiä peruskiven muuraustilaisuudessa. Tilaisuus järjestettiin poikkeuksellisesti sisätiloissa Medipoliksessa.
Kuva: Jukka Leinonen

Peruskivi muurattiin poikkeuksellisesti sisätiloissa Medipoliksessa arvaamattomien sääolosuhteiden varalta.

Juhlapuheissa nousi esiin uuden sairaalan tärkeä merkitys Oululle ja koko Pohjois-Suomelle.

OYSin tulevaisuuden sairaalaksi nimettyä hanketta juhlittiin ensimmäistä kertaa lauantaina, kun sairaalalle muurattiin peruskivi. Valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti tärkeän miljardihankkeen arvon mukaisesti peruskiveä oli muuraamassa myös pääministeri Antti Rinne (sd.).

Peruskivi muurattiin poikkeuksellisesti sisätiloissa Medipoliksessa arvaamattomien sääolosuhteiden varalta. Muuraushetkellä kuitenkin aurinko pilkisti pilvien lomasta ja soi valoaan muurauspaikalle kokoontuneelle satapäiselle kutsuvierasjoukolle suurten ikkunoiden takaa.

Historialliseksi luonnehdittuun tilaisuuteen osallistuivat myös muun muassa oululainen eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sekä Oulun piispa Jukka Keskitalo.

Uuden ajan sairaalan merkittävyys ei jäänyt epäselväksi juhlapuheissa.

Pääministeri Rinne korosti, että OYSin sairaalahanke on osoitus siitä, mihin suuntaan sote-palveluja on Suomessa vietävä.

Hän vitsaili olevansa kovassa seurassa, sillä vanhan OYSin sairaalan peruskiven muuraustilaisuuteen osallistui myös presidentti Urho Kekkonen.

Rinne nosti esiin Oulussa tehtävän kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen ja yliopiston merkityksen osaajien kouluttamisessa.

Rinne korosti, että poliitikkojen tehtävä on luoda mahdollisuudet huipputasoisen terveydenhuollon toiminnalle, mutta että todellisen työn tekee henkilöstö.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma muistutti, että OYSin tulevaisuuden sairaalan tärkein tehtävä on turvata vaativan erikoissairaanhoidon vaativimmat palvelut Pohjois-Suomessa.

Luoma muistutti, että sairaala palvelee 740 000 ihmistä. Yliopiston sairaaloineen kouluttaa myös valtaosan pohjoisen sote-palvelujen huippuosaajista.

Luoma totesi, että vaikka uudesta sairaalasta tulee bruttoalaltaan 20 prosenttia vanhaa pienempi, se kykenee merkittävästi tehokkaampana tuottamaan huomattavasti sitä enemmän palveluja.

Sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Anne Huotari latasi peruskiveen sijoitettavaan lieriöön tietoa tuleville sukupolville yhdessä ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampion kanssa.
Sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Anne Huotari latasi peruskiveen sijoitettavaan lieriöön tietoa tuleville sukupolville yhdessä ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampion kanssa.
Kuva: Jukka Leinonen

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala totesi, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on monessa asiassa edelläkävijä Suomessa. Myös uuteen sairaalaan kohdistuu paljon odotuksia.

Laajala korosti, että sairaalalla on iso rooli sote-integraation kehittämisessä. Siltä odotetaan myös kustannustehokkuutta, jonka ansiosta taloutensa kanssa kamppailevien omistajakuntien erikoissairaanhoidon kulut jopa laskisivat pitkässä juoksussa.

Laajala näkee uuden sairaalan myös Oulun alueen osaamista lisäävänä ja elinvoimaa kasvattavana investointina.

Oulu sai sairaalahankkeen parissa työskenteleviltä kovasti kehuja siitä, että valtavan hankkeen luvitus sujui neljässä kuukaudessa.

Kiitoksia sateli myös valtion suuntaan, joka myönsi sairaalan rakentamiselle poikkeusluvan.

Uuden OYSin on määrä olla maailman älykkäin sairaala. Siihen päästään muuttamalla toimintatapoja nykyiseen verrattuna merkittävästi. Se edellyttää teknologian tarjoamien mahdollisuuksien maksimaalista hyödyntämistä sekä muunneltavien tilojen rakentamista kustannustehokkaasti.

Sairaalan resurssit pitää saada joustavasti yhteiskäyttöön, ammatillinen työnjako pitää uudistaa.

Rakennettavien tilojen tulee vastata tarpeita, logistiikan pitää toimia ja tilojen pitää olla energiatehokkaita.

Maailman älykkäin sairaala

Tavoitteena on hyödyntää teknologiaa maksimaalisesti, muuttaa toimintatapoja merkittävästi ja rakentaa tilat, joita voidaan muuntaa joustavasti tarpeen mukaan.

Alunperin hanke alkoi 2012, mutta suunnitelmia muutettiin kun kävi ilmi, että vanhan sairaalan rakennukset ovat oletettua huonommassa kunnossa.

Uusi yleissuunnitelma hyväksyttiin kesällä 2018.

Rakentaminen alkoi keväällä 2019. Kokonaan sairaala on käytössä vuoteen 2030 mennessä.

Hanke koostuu useista rakennuksista, jotka valmistuvat vaiheittain.

Ensin rakennetaan ydinsairaala, johon tuleva tilat päivystykselle, teho-osastoille, leikkaussaleille, synnytyspalveluille sekä tarvittaville tukipalveluille.

Alueelle tulee myös tilaa pysäköinnille. Ensimmäinen vaihe valmistuu jo ensi keväänä.

Entisen sairaalan alueelle voi myöhemmin nousta vielä esimerkiksi koulutusta ja tutkimusta palveleva keskus.

Koko hankkeen kustannukset nousevat pitkästi yli miljardiin euroon.