Maahanmuuttajataustaiset mielenterveysomaiset jäävät usein näkymättömiin. Varmistetaan riittävä tuki psyykkisesti sairastuneiden läheisille – taustasta riippumatta.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat välillisesti jossain vaiheessa meistä jokaista. Rasisminvastaisen viikon aikana FinFami haluaa nostaa esiin maahanmuuttajataustaiset mielenterveysomaiset, jotka jäävät usein tunnistamatta ja ilman tarvitsemaansa tukea.
Syrjintä- ja rasismikokemukset ovat monelle Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle arkipäivää. Toistuvat rasismikokemukset ja syrjintä heikentävät elämänlaatua ja ovat vakava uhka mielenterveydelle. Psyykkinen oireilu vaikuttaa myös läheisiin.
Vaikka asenteet mielenterveys- ja päihdeongelmia kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi, mielenterveyden sairauksiin liitetään edelleen vääriä oletuksia. Myös monissa maahanmuuttajayhteisöissä mielenterveyden häiriöihin liittyy voimakasta häpeää, ennakkoluuloja ja uskomuksia. Psyykkisestä oireilusta saatetaan vaieta tai se voidaan selittää somaattisten vaivojen kautta.
Tiedon puutteen, häpeän ja oudon palvelujärjestelmän vuoksi mielenterveyspalvelut eivät tavoita sairastuneita. Mielenterveys on myös ilmiönä kulttuurisidonnainen, ja siksi psyykkistä oireilua ei välttämättä tunnisteta. Näin apua itselle tai läheiselle ei ymmärretä hakea.
Hoitamattomat sairaudet kuormittavat läheisiä, jotka ajautuvat kantamaan vastuuta sairastuneesta. Läheisten ja perheenjäsenten rooli voi korostua yhteisöllisistä kulttuureista lähtöisin olevilla, jolloin esimerkiksi hoitoon hakeutumisesta päätetään usein koko perheen kesken. Jäädessään ilman tukea läheisillä on riski sairastua myös itse.
Lapselle tai nuorelle muutokset psyykkisesti oireilevan käytöksessä voivat olla hyvin pelottavia, raskaita ja rajoittavia. Moni lapsi tai nuori kantaa huolta läheisen jaksamisesta ja mielenterveydestä. Maahanmuuttajataustaisissa perheissä lapsiomaisilla on vanhempiaan kielitaitoisempina suuri riski ajautua huolehtimaan perheen asioista ja psyykkisesti sairastuneesta läheisestään. Näin ei saa olla.
Oman jaksamisen puheeksi ottaminen saattaa olla vaikeaa niin lapselle kuin aikuisellekin, mutta se on ensisijaisen tärkeää. Mielenterveysomaisille tukea on saatavilla esimerkiksi FinFamin keskustelutuesta. Meillä on myös monipuolisia vapaaehtoistoiminnan tehtäviä, joihin kaikki ovat tervetulleita mukaan. Taustasta riippumatta.
Vapaaehtoistoiminnan kautta osallistuja saa aktiivisen toimijan roolin lisäksi yhteisöllisyyden kokemuksia ja lisää merkityksellisyyttä elämäänsä. Toimintaan osallistuminen voikin olla maahanmuuttajataustaiselle demokratiaoikeuksien toteutumisen kannalta tärkeä osallisuuden ja sosiaalisten suhteiden luomisen edistäjä.
Kansalaisjärjestötoiminnalla on tärkeä rooli myönteisen vuorovaikutuksen edistämisessä ja yhdenvertaisuuden toteutumissa arjessa. Osaksi yhteisöä tuleminen voi osaltaan lievittää koettua vähemmistöstressiä.
Avoin suhtautuminen ja tasavertainen kohtaaminen auttavat tunnistamaan avun tarpeen ja ohjaamaan tarvittavien palveluiden piiriin. Ei jätetä ketään yksin huolien kanssa.
Tiina Puranen
toiminnanjohtaja
Salla Ristolainen
vapaaehtoistoiminnan asiantuntija
Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami