On tietysti, ainakin osittain, makuasia käyttääkö yllä olevaa otsikkoa vai toista vaihtoehtoa: Perintö- ja lahjaveroa ehdotetaan poistettavaksi.
Koska kuitenkin jälkimmäistä näytetään yleisesti suosittavan, niin käytin yllä olevaa, koska se on myös painava näkökulma asiassa.
Alempana jätän pois kaikki yksityiskohdat, kuten esimerkiksi siirtymäajan, joten kaikilta osin se ei ole suoraan sovellettavissa, mutta isossa kuvassa kyllä.
Esimerkki omaisuuden veroseuraamuksista, jotka alkuperäinen omistaja on hankkinut kahdeksan vuotta sitten hankintahinnaltaan 100 000 euroa. Teksti on kirjoitettu niin, että numeroista ensimmäinen kuvaa nykyistä tilannetta ja jälkimmäinen ehdotettua uutta tilannetta:
Hankintahinta 100 000/100 000.
Luovutushinta ja perintöhetken käypä arvo 500 000/500 000.
Perintövero 69 700/0.
Luovutus vuoden kuluttua 500 000/500 000.
Veronalainen luovutusvoitto 0/400 000.
Luovutusvoittovero 0/134 800.
Verojen ero 65 100.
Sen sijaan että keskustellaan otsikosta Perintö- ja lahjaveron poisto, olisi järkevämpää keskustella siitä, kumpi tapa on talouden kannalta dynaamisempi, ja mitä julkistaloudellisia seurauksia vaihtoehtojen välillä on.
Perintö- ja lahjaveron tuotoksi on vuoden 2025 tulo- ja menoarviossa arvioitu 949 miljoonaa euroa. On selvää, että luovutusvoittoveron kiristys ei ainakaan heti kata tuota vajetta. Väliaikaisen vajeen kattamiseksi on ehdotettu muun muassa valtion omaisuuden myyntituloja tai oman asunnon luovutukseen liittyvän verotuen poistamista osittain tai kokonaan.
VM:n verotukiselvityksen mukaan oman asunnon myynnin verovapaus merkitsee vuosittain noin 2 500 miljoonan euron verotukea, joten esimerkiksi kolmanneksen poistamalla päästäisiin melkein samaan verotuottoon kuin perintö- ja lahjavero edustavat.
Samalla kun perintö- ja lahjaverolain poistamisen tuomaa talousdynamiikan lisäystä arvioidaan, pitäisi miettiä myös asunnon luovutuksen verotuksen kiristämisen päinvastaista vaikutusta. Voi olla, että päädyttäisiin vajeen kattamiseen esimerkiksi juuri valtion omaisuuden luovutusvoittojen kautta.
Perintö- ja lahjaveron poistolla on hyviä puolia: varallisuuden säilyttäminen Suomessa muuttuu edullisemmaksi, sukupolvenvaihdokset ja yritysten jatkuvuus muuttuvat kiinnostavammaksi, vaikeasti myytävä omaisuus ei muodostu pakkopaidaksi ja niin edelleen vain muutaman mainitakseni.
Haittapuolena on tietysti verotuksen poistuminen lahjoitus- tai perintötilanteessa, ja tietysti luovutusvoittoveron kiristyminen. Poiston hyötyhän tulee vain niille, joilla luovutettavaa on.
Toisaalta, jos olet omaisuuden hankkimiseksi nettotuloista jo maksanut vaikka 50 prosenttia veroja, niin kyllähän sitä verotaakkaa on jo tullut kannettua. Ne tahot, joilta perintöverotus poistuisi, ovat usein myös niitä, jotka luovutusvoittoveroa sitten maksaisivat.
Puolueista kaikki puhuvat talouskasvun puolesta. Olisiko tätäkin kysymystä (perintö- ja lahjaveron poistoa) tarpeen tarkastella laajemmasta kuin tavanomaisen klikkiotsikon näkökulmasta.
Seppo Laine
Oulu