Kilpailutus on julkisen hallinnon tapa toteuttaa hankintoja edullisesti, tasapuolisesti ja laadukkaasti. Valtion ja kuntien toteuttamaa kilpailutusta ohjaa laki. Kunnilla on omia hankintaohjeita. Kilpailutus estää julkisten varojen tuhlausta ja jarruttaa korruptiota.
Kilpailutus toimii, jos sen ehdot ovat tarkasti harkitut ja kaikille osapuolille kirkkaat. Kilpailutuksen koko idea täyttyy kuitenkin vain, jos sen tulokset pannaan myös käytäntöön.
Oulussa on viime viikkoina pulpahdellut esiin useita tapauksia, jossa kilpailutus on laiminlyöty tai sen tuloksista ei ole piitattu. Tuorein Kalevan uutinen näistä tapauksista julkaistiin keskiviikkona.
Uutisen mukaan kaupungin läjitystyömailla on harrastettu ohiostoja. Kilpailutuksen voittaneita yrityksiä on sivuutettu ja urakoita annettu alemmille sijoille jääneille. Aiemmat uutiset ovat kertoneet muun muassa, että kaupunki on teettänyt yhdellä ja samalla yrityksellä kone- ja kuljetustöitä ohi kilpailutuksen jopa vuosia.
Tällaisten urakoiden arvo on voinut nousta yli miljoonan. Käytäntöjen tarkistamiseen ja muuttamiseen on kaupungin organisaatiossa herätty, kun kyseenalaiset tapaukset ovat tulleet julki.
Vuonna 2023 Oulun kaupunki teki julkisia hankintoja noin 456 miljoonalla eurolla. Se miten hankinnat toteutetaan, ei ole yhdentekevää juridisesti, moraalisesti eikä taloudellisesti.
On syytä olettaa, että pääasiassa hankinnat ovat menneen lain ja kaupungin hankintaohjeiden mukaan. Silti viime aikoina julki tulleet tapaukset luovat vaikutelman, että joissakin osissa kaupungin hallintoa elää sitkeä, kyseenalainen toimintakulttuuri.
On yllättävää, että ilmiö ei ole noussut esiin kaupungin omassa tarkastustoiminnassa. Vai onko asia ollut organisaatiossa tiedossa ja sitä on katsottu läpi sormien? Todennäköisesti alemmillakin hallinnon portailla kilpailutuksen perusasiat on kyllä tiedetty.
Konetyötä koskevissa tapauksissa vastuuta liu'utetaan nyt organisaatiossa alas, operatiiviselle työnjohdolle. Käytännössä päätökset on tuolla tasolla ehkä tehtykin, mutta vastuutaan eivät ylemmät portaat voi välttää. "Luottamus hyvä, kontrolli parempi", sanoi itänaapurin vallankumousjohtaja aikoinaan.
Nyt julki tulleet tapaukset ovat vakavia. Väärinkäytökset ovat keskisormen näyttöä kaupunkia ja kaupunkilaisia kohtaan. Oulun taloudellisia menetyksiä asiassa voivat nostaa ohiostoista aiheutuneiden laskennallisten tappioiden ohelle väärin kohdelluille yrittäjille maksettavat korvaukset.
Mainelommoja Oulun kaupunki on saanut riittävästi ennen uusimpiakin tapauksia. Osa vanhoista jupakoista odottaa oikeuskäsittelyä. Oulun kaupungin tavoitteelle yltää Suomen yritysmyönteisimmäksi kasvukeskukseksi tuoreet uutiset tekevät silkkaa hallaa. Tapaukset on perattava läpi juuriaan myöten.