Alkavalla viikolla tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen aiheuttaman covid-19-epidemian pandemiaksi. Yhdysvallat sulki rajansa eurooppalaisilta matkaajilta viruksen pelossa, ja Suomessa alettiin valmistella siirtymistä poikkeusoloihin ja valmiuslain käyttöönottoon. Poikkeusolot astuivat voimaan 16. maaliskuuta.
WHO:n tilastojen mukaan koronavirus on tappanut tähän mennessä maailmanlaajuisesti yli 2,5 miljoonaa ihmistä, joista yli 860 000 Euroopassa. Tarkkaa lukua tuskin tietää kukaan, koska eri maissa tautitapauksista ja kuolemista raportoidaan eri tavoin. Esimerkiksi Tansaniassa ei ole raportoitu virallisesti yhtään sairastumista tai koronakuolemaa viime kevään jälkeen, vaikka tauti jyllää maassa täydellä voimalla (HS 1.3.). Kuolinsyyksi kirjataan esimerkiksi keuhkokuume, eikä koronaepidemiaa maassa virallisesti ole.
Vaikka pandemia on varjostanut maapallon lähes joka kolkkaa jo vuoden, sen alkuperästä ei edelleenkään ole täyttä varmuutta. Covid-19-viruksen uskotaan lähteneen liikkeelle kiinalaiselta eläintorilta Wuhanin kaupungista, jossa virus olisi muuntautunut eläimestä ihmiseen ja ihmisestä toiseen tarttuvaksi.
On myös esitetty epäilyjä, että virus olisikin peräisin samaisessa Wuhanin kaupungissa sijaitsevan virusinstituutin laboratoriosta, joka toimii Kiinan valtiollisen tiedeakatemian alaisuudessa. Näitä väitteitä on kylvänyt etenkin Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump. Tutkijoiden mukaan mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että virus olisi peräisin laboratoriosta.
Helmikuun alussa Britanniassa julkaistiin arvostetun Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Partha Dasguptan laaja raportti luonnon monimuotoisuuden ja talouden kytköksistä. Suomessa raportin ydinkohdat on suomentanut ja julkaissut Sitra.