Unelma Hietasaaressa: Ou­lu­lais­per­he re­mon­toi vanhan puu­ta­lon oman nä­köi­sek­si

Valmistuneet: Ou­lu­lai­nen kuk­ka­kaup­pa­yrit­tä­jä myy tänä vii­kon­lop­pu­na lähes tuhat ruusua – lue, miten kukan saa säi­ly­mään pi­dem­pään

Kolumni: Oulu on jäänyt pussin pe­räl­le, ja se tekee monen arjesta rai­vos­tut­ta­van han­ka­laa ja kal­lis­ta

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Kolumni
Tilaajille

Luon­to­ka­to on uusi il­mas­ton­muu­tos

Oulu

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä voi olla vakavat vaikutukset talouteen ja ihmiskunnan elinolosuhteisiin. Luontokato onkin asia, jonka ilmastonmuutoksen lailla pitäisi kiinnostaa meitä kaikkia ja etenkin vallanpitäjiä, kirjoittaa päätoimittaja Sanna Keskinen.

Alkavalla viikolla tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen aiheuttaman covid-19-epidemian pandemiaksi. Yhdysvallat sulki rajansa eurooppalaisilta matkaajilta viruksen pelossa, ja Suomessa alettiin valmistella siirtymistä poikkeusoloihin ja valmiuslain käyttöönottoon. Poikkeusolot astuivat voimaan 16. maaliskuuta.

WHO:n tilastojen mukaan koronavirus on tappanut tähän mennessä maailmanlaajuisesti yli 2,5 miljoonaa ihmistä, joista yli 860 000 Euroopassa. Tarkkaa lukua tuskin tietää kukaan, koska eri maissa tautitapauksista ja kuolemista raportoidaan eri tavoin. Esimerkiksi Tansaniassa ei ole raportoitu virallisesti yhtään sairastumista tai koronakuolemaa viime kevään jälkeen, vaikka tauti jyllää maassa täydellä voimalla (HS 1.3.). Kuolinsyyksi kirjataan esimerkiksi keuhkokuume, eikä koronaepidemiaa maassa virallisesti ole.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.