Rakentaminen: Oulun kes­kus­taan nousee lä­hi­vuo­si­na uusia, aiempaa kor­keam­pia ker­ros­ta­lo­ja Hal­li­tus­ka­dul­le ja Hei­nä­pää­hän

Kevään ylioppilastulokset: Katso listoja Oulun ja muun Poh­jois-Poh­jan­maan uusista yli­op­pi­lais­ta

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Luon­non­va­ra­kes­kus etsii vanhoja ja kor­kei­ta syys­lei­mu­ja – tie­don­ke­ruul­la jo kiire, jotta ar­vok­kaat leimut eivät ennätä tu­hou­tua

Luken kiinnostuksen kohteena ovat syys-, täplä- ja kiiltoleimujen vanhat lajikkeet sekä viljelykannat, jotka kasvavat yli puolimetrisiksi ja kukkivat loppukesästä lähtien.

Luonnonvarakeskus (Luke) kerää tietoja ja näytteitä Suomessa 1950-luvulla tai sitä ennen viljellyistä korkeista leimuista.

Luken kiinnostuksen kohteena ovat nimenomaan syys-, täplä- ja kiiltoleimujen vanhat lajikkeet sekä viljelykannat, jotka kasvavat yli puolimetrisiksi ja kukkivat loppukesästä lähtien, tiedotteessa kerrotaan.

Mikäli pihalla kasvaa vanha, korkea syysleimu, Luke pyytää ilmoittamaan siitä verkossa olevalla sähköisellä lomakkeella.

Työ toteuttaa kansallisen kasvigeenivaraohjelman tavoitteita keskeisten viherrakentamisen kasvien geenivarojen keräämisestä ja arvioinnista.

– Tiedonkeruulla on kiire, jotta arvokkaat ja härmän kestävät leimut eivät ennätä tuhoutua esimerkiksi puutarhoja uudistettaessa, toteaa Luken tutkija Saara Tuohimetsä tiedotteessa.

Syysleimut ovat pystykasvuisia perennakasveja, joiden jalostaminen alkoi Euroopassa 1800-luvun alkupuolella. Kukkien väri vaihtelee valkoisesta siniviolettiin, vaaleanpunaisesta lohen-, lakan- ja tulipunaisen kautta aina purppuraan. Kuvassa syysleimu 'Elli'.
Syysleimut ovat pystykasvuisia perennakasveja, joiden jalostaminen alkoi Euroopassa 1800-luvun alkupuolella. Kukkien väri vaihtelee valkoisesta siniviolettiin, vaaleanpunaisesta lohen-, lakan- ja tulipunaisen kautta aina purppuraan. Kuvassa syysleimu 'Elli'.
Kuva: Luke

Suosittuja syysleimuja tarjolla monissa väreissä

Leimukukat eli floksit (Phlox sp.) on pohjoisamerikkalainen kasvisuku, joka on saavuttanut merkittävän aseman eurooppalaisissa puutarhoissa.

Korkeat leimukukat, ns. syysleimukukat, kukkivat kesän lopulla näyttävästi. Ne ovat perinteisesti hyvin suosittuja puutarhakasveja myös Suomessa.

Syysleimukukkien jalostaminen alkoi Euroopassa 1800-luvun alkupuolella. Sen tuloksena syntyi komeita puutarhalajikkeita, joiden suurten kukkien värit vaihtelevat puhtaan valkoisista eri sävyisiin punaisiin ja violetteihin.

Osa vanhoista lajikkeista on aikojen saatossa hävinnyt tuotannosta, mutta niitä saattaa edelleen löytyä vanhoista pihoista ja puutarhoista.

– Vanhat lajikkeet ovat kestäviä, mikä on yksi syy kasvien etsimiseen, Saara Tuohimetsä sanoo tiedotteessa.

Vanhoista leimuista voi vinkata syyskuuhuun mennessä

Leimukuulutuksella Luke kartoittaa vanhojen lajikkeiden ja viljelykantojen esiintymistä Suomessa. Tutkimukseen valikoidut kasvikannat istutetaan loppukesällä 2022 Luke Piikkiön puutarhatutkimuksen koetoimipaikalle kantavertailua ja suvun monimuotoisuuden selvitystä varten.

Kasvikuulutuksella halutaan löytää erityisesti terveiksi ja kestäviksi osoittautuneita kasvikantoja. Tutkimuksella saadaan kerättyä arvokkaita syys-, täplä- ja kiiltoleimuja kansalliseen kasvikokoelmaan.

– Säilytettäväksi kokoelmaksi valitaan suomalaisiin olosuhteisiin hyvin sopeutunut, monimuotoinen, näyttävä ja terve valikoima leimuja. Samalla edistetään myös vanhojen leimujen tuotantoa, jolloin niiden käyttö jatkuu ja käyttökulttuuri ja arvo säilyvät, kertoo viherrakentamisen kasvien geenivarojen tutkija Merja Hartikainen Lukesta tiedotteessa.

Vanhoista, korkeista syysleimuista voi ilmoittaa Luken Kasvinpolku-tietojärjestelmään 18. syyskuuta mennessä. Mukaan voi liittää valokuvia.

Leimu – Leimut (Phlox) talteen ja tuotantoon (2022–2024) projektia rahoittavat Luke ja Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiö.