Kanervat ja callunat sekä havut korvaavat pikkuhiljaa viimeisiä kesän kukkijoita pihoilla ja parvekkeilla.
Jotakin lisää kaipaava voi käyttää erilaisia luonnosta saatavia materiaaleja, joista varmasti monikäyttöisin on paikoitellen lähes kiusaksi asti kasvava paju
Heli Tolvanen innostui pajusta käytyään ensimmäisen pajukurssinsa 1999, eikä vieläkään loppua näy.
Hän pitää nykyään itsekin kursseja Kiiminkijoen opistossa Kiimingissä ja Haukiputaalla.
"Tekemiseni on koristepunontaa. En ole korinpunoja, enkä jaksa tehdä 20:tä täysin samanlaista koristetta. Sarjatekeminen ei istu pirtaani", Heli Tolvanen nauraa.
Tolvanen käyttää töissään luonnon pajua ja katselee kulkiessaan, missä joku on kaatanut pajukkoa, kysyy maanomistajalta luvan ja niputtaa pajut pituuden mukaan.
"Kun lehti putoaa, niin kerään pajua talven varalle. Näin syksyllä kannattaa keskittyä materiaalin hankintaan. Talvella on työlästä kulkea nivusia myöten upottavassa lumessa."
Kun pajut säilyttää kylmässä varastossa pystyasennossa, ne pysyvät koko talven käyttökelpoisina.
"Kun alan tehdä jotakin työtä, voin hakea sopivia nippuja. Jos haluaa punoa tasaista jälkeä, pitää valita oksatonta, suoraa pajua. Kun haluan vaihtelua koristepunontaan, voin käyttää oksallista pajua sekä muita oksia ja varpuja. Tuoreesta pajusta punominen on helppoa, kun ei tarvitse tietää etukäteen, milloin haluaa punoa."
Tuore paju kutistuu kuivuessaan, mutta koristepunonnassa siitä ei ole suurta haittaa.
Suurin Tolvasen tekemä pajutyö on omalle pihalle punottu pergola ja pienimpiä ovat lasten helistimet. "Erilaisia amppeleita olen tehnyt ehkä eniten."
Pajutaiteilijan piha on täynnä ideoita.
Kauniit kynttilälyhdyt syntyvät käytetyistä lasipurkeista huurrelakkaamalla ja punomalla ympärille pajua. Ripustukseen voi käyttää tervanarua.
Tuikkuvalojen rumat johdot saa piilotettua pajupunoksen taakse ja valot tuikkivat lämmintä tunnelmaa kauniimmin. Paksummasta pajusta tai koivun rungosta voi tehdä rungon tuolille ja punoa istuin- ja selkäosan pajusta.
Tähti syntyy puupalikan ja naulojen avulla tehtyyn aihioon kaaospunonnalla.
Ovikranssi syntyy helposti pyöräyttämällä renkaaksi ohuehkoja pajun oksia. Sen voi koristella kävyillä, sammalilla, naavalla, koristeomenilla, mitä kaunista vain sattuu löytämään luonnosta.
Pajupalloihin Tolvanen on lisännyt luonnosta löytämiään koristeita.
Jos pajutöihinsä haluaa kaarevaa muotoa, se syntyy styroksipalan avulla. Loimet pistellään kaaren muotoon läpi styroksin ja punotaan ensin toinen puoli valmiiksi. Sitten styroksi poistetaan ja punotaan toinen puoli valmiiksi.
"Jos pajutyöt ovat katoksen alla, ne säilyvät vuosikausia. Lahonneet pajutyöt voi polttaa. "Kierrätysmateriaalit eivät ole minulle itseisarvo. Materiaalien täytyy ensisijaisesti sopia minun juttuihin."
www.kaleva.fi