Voimalaitosrakentamisen aikakauden jäänteet näkyvät edelleen Oulujokivarressa monella paikkakunnalla. Alkuperäisestä käytöstä muuhun tarkoitukseen muuntuneet, mitkä paremmin, mitkä huonommin hoidetut arkkitehtuurimme helmet puolustavat himmenneinäkin paikkaansa erään aikakauden monumenttina.
Silloiset edistyksen ja uuden ajan airueet ovat nyt surullisen hahmon ritareita, jotka eivät taistele enää edes tuulimyllyjä vastaan.
Nuojuan Nokkalassa on kuitenkin uutta sukupolvea ja verevää elämää: entisellä voimalaitosalueella arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemissa rakennuksissa nuorisokotiyrittäjä Sirpa Kuussaari luotsaa nuoria oikeaan suuntaan tuulisilla elämän teillä.
Koulupinnareista kehkeytyy ylioppilaita ja ammattiin oppijoita jokitörmässä, voimalaitoksen kupeessa avarassa ja väljässä maisemassa.
Maisema kutsuu kävijää tuulettamaan päätään kävelyllä jäkäläkankaalla - tai kalastusretkellä samoilla vesillä, joilla aikoinaan tervansoutajat ja kulkukauppiaat ovat yrittäneet hankkia elantoaan matkaamalla itärajan tuntumasta Oulun ja suuren maailman markkinoille.
Rannassa on hulppea saunarakennus, jonka vakiovieras aikoinaan oli presidentti Urho Kaleva Kekkonen.
Saunassa on edelleen toimiva Aito-kiuas, joka palkitsee lämmittäjänsä muhevilla ja lempeillä löylyillä, joille vetää vertoja ainoastaan savusaunan hellän lämmön syleily.
Kolmen osakkaan omistuksessa olevassa Nokkalassa on jatkuvasti jotain uusittavaa. Seuraavaksi korjataan autokatosten katot - tosin sen aikakauden autokatokset olivat niin kapeita, ettei esimerkiksi nuorisokotiyrittäjän auto mahdu katokseen kuin vaivoin.
Aina korjausrakentaminen ei ole ollut ammattitaitoista, vaan epäonnistuneita korjauksia on jouduttu purkamaan ja tekemään uudestaan osaavammin voimin.
Aarne Ervi teki huolellista ja pikkutarkkaa työtä: piirustuksissa on yksistään karhuntaljan paikkakin insinöörintalon eteisaulan lattialla määritelty.
Arkkitehti teki myös erikseen suunnitelmat esimerkiksi ulkoistutuksista, joiden lajikkeiden valinnassa hän otti huomioon muun muassa vuodenaikojen vaihtelun ja värityksen.
Kaikinpuolinen sopivuus asuinympäristön kokonaisilmeeseen oli a & o. Ervi oli visionääri, jonka ratkaisut olivat edellä aikaansa: ihmisläheisiä, ekologisia ja kestäviä asumisratkaisuja.
Ervin henki tuntuu edelleen varsinkin insinöörintalossa, jonka liuskekivi- ja puupinnat, ylipäätään Erville tyypillinen luonnonmateriaalien silmää ja tuntoaistia hivelevä käyttö ja lukuisat loppuun asti mietityt yksityiskohdat ihastuttavat kävijää aina vaan, olipa vierailija sitten arkkitehti, residenssitaiteilija tai satunnainen matkailija.
Aarne Ervin henki tuntuu kulkevan vapaana Nuojuan Nokkalassa yhä edelleen - yhtä vapaana kuin Oulujoki oli ennen koskien valjastamista sodanjälkeisen Suomen energiantuotannon tarpeisiin.
Ervin ajatus oli sekin, että ainoastaan ykkösinsinöörin talolta on näköyhteys voimalaitokselle, muu asuinalue sai ikään kuin elää siinä illuusiossa, ettei voimalaitosta ole olemassakaan.