Suomen lukiolaisten liitto haluaa lisätä ruotsin kielen arvostusta ja opiskelumotivaatiota korottamalla ruotsin ylioppilaskokeen arvoa.
Liitto haluaisi, että toisen kotimaisen kielen ylioppilaskoe muutettaisiin vastaamaan valtionhallinnon virallista kielitutkintoa ja korvaavuus koskisi valtion kielitutkintojen kirjallisia osioita.
Keskiviikkona ruotsin ylioppilaskokeen parissa huhkinut Madetojan musiikkilukion kasvatti Alina Leponiemi, 18, ei usko muutoksen kannustavan nykyistä enempää ruotsin opiskeluun. "Ehkä peruskoulusta asti pitäisi olla enemmän ruotsia, kun nyt pakollinen ruotsi alkaa vasta seiskalla."
Lukiolaisten liitto kaipaisi myös ylioppilastutkinnon kielikokeisiin suullista taitoa mittaavia osioita, jolloin korvaavuus voitaisiin laajentaa koskemaan myös valtionhallinnon kielitutkinnon suullista osiota. "Käytännön osaamistahan se testaisi, eihän se ruotsi ole pelkästään kirjoittamista ja lukemista", sanoo Leponiemi.
Leponiemen mukaan tämän kevään ruotsin ylioppilaskoe ei ollut yhtä haasteellinen kuin mitä englannin koe oli, silti osa vastauksista syntyi arvaamalla. "Ei se ollut hirveän vaikea. Vaikeampia olemme tunneilla tehneet vanhoista yo-vihkoista, mutta ei se ollut helppokaan."
Viulua soittava Leponiemi kirjoitti esseen aiheesta tärkein laulu tai kappale. "Sibeliuksen Finlandia, se on minulle tärkeä. Olen soittanut sitä paljon orkesterissa."
Leponiemi valmistautui kokeeseen muun muassa kertaamalla kielioppia ja lukemalla uutisia ruotsiksi.
Ruotsin kielen pitkän tai keskipitkän oppimäärän kokeeseen ilmoittautui reilut 13 600 oppilasta. Viime keväänä ilmoittautuneita oli yli 16 000.