Viime vuosina äänikirjojen suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Monet kuuntelevat kirjoja lenkillä, autossa tai kotitöitä tehdessä – tilanteissa, joissa perinteinen lukeminen ei onnistu.
Kirjakauppaliiton Suomi lukee 2025 -tutkimuksen mukaan suomalaiset lukevat tai kuuntelevat keskimäärin yli 16 kirjaa vuodessa, ja jo viidennes käyttää äänikirjapalveluita säännöllisesti. Äänikirjoista on tullut merkittävä osa lukemisen kenttää, mutta voiko äänikirja todella korvata perinteisen lukemisen, vai jääkö jotain olennaista puuttumaan?
Äänikirjojen vahvuus on niiden saavutettavuudessa. Ne madaltavat kynnystä kirjallisuuteen tarttumiseen ja tekevät lukemisesta mahdollista kiireisille ihmisille sekä niille, joilla on esimerkiksi lukivaikeuksia tai näkörajoitteita.
BookBeatin mukaan äänikirjat ovat innostaneet myös lapsia ja nuoria kirjojen pariin – kuuntelun kautta tarinat tulevat elävästi osaksi arkea. Monelle äänikirja on ensimmäinen askel takaisin kirjallisuuden maailmaan.
Toisaalta moni perinteisen lukemisen ystävä kokee, että painetun kirjan parissa keskittyminen on syvempää. Painetun kirjan parissa lukija pysähtyy, uppoutuu ja etenee omaan tahtiinsa. Helsingin yliopiston tutkija Anna Kajander on todennut, että kirjan fyysisyys – sen tuntu, sivujen kääntäminen ja mahdollisuus pysähtyä – tekee lukukokemuksesta merkityksellisen ja rauhoittavan. Lukeminen aktivoi aivoja eri tavoin kuin kuunteleminen: silmillä luettu teksti vaatii aktiivista paneutumista, kun taas kuunnellessa ajatukset voivat helpommin harhailla.
Tampereen yliopiston opiskelijalehti Tylkkärin artikkelin mukaan moni on huomannut, että keskittymiskyky on heikentynyt jatkuvan digisisällön ja nopearytmisen median vuoksi. Äänikirjat voivat sopia tähän maailmaan liiankin hyvin – ne mahdollistavat moniajon ja jatkuvan taustakulutuksen, mutta harvemmin rohkaisevat pysähtymään. Onkin aiheellista pohtia, jääkö syvällinen lukeminen varjoon, jos kirjat muuttuvat vain ääniraidoiksi muiden joukossa.
Toisaalta vastakkainasettelu ei ole tarpeen. Helsingin yliopiston julkaisussa Kirjamuotojen monipuolisuus tukee lukemista muistutetaan, että eri lukemisen muodot voivat täydentää toisiaan. E-kirjat ja äänikirjat tavoittavat uusia yleisöjä, ja niiden avulla kirjallisuus pysyy elävänä myös niissä elämänvaiheissa, joissa keskittyminen pitkään tekstiin on vaikeaa. Kun lukija voi valita tilanteen mukaan, esimerkiksi äänikirjan matkoille ja painetun kirjan iltalukemiseksi, kirjallisuus saa uusia ulottuvuuksia.
Lukemisen kulttuuri elää murrosvaihetta. Äänikirjat eivät ole lukemisen vihollisia, vaan yksi sen muoto. Silti on tärkeää muistaa, että kaikki lukeminen ei ole samanlaista. Jos haluamme säilyttää kyvyn keskittyä, ajatella ja tulkita tekstiä syvällisesti, tarvitsemme yhä myös rauhallista aikaa painetun kirjan äärellä. Samalla voimme hyväksyä, että kirjallisuus elää ajassa ja että kuunteleminenkin voi olla portti ajattelun ja mielikuvituksen maailmaan.
Äänikirjat eivät siis ole uhka lukemiselle, vaan haaste meille lukijoille. Niiden avulla kirjallisuus voi tavoittaa uusia ihmisiä, mutta vastuu keskittymisestä ja syvällisestä lukemisesta on lopulta jokaisella meistä. Ehkä todellinen kysymys ei ole se, korvaavatko äänikirjat lukemisen, vaan se, osaammeko enää pysähtyä ja kuunnella – sekä tarinaa että itseämme.
Anni Tuovila
luokanopettajaopiskelija, Oulu