Sakari Lotvonen tiedustelee Kalevassa 11.6. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, mihin Luonnonvarakeskuksen (Luke) Tornionjoen lohisaaliiden arviointi perustuu.
Luke tekee kokonaissaaliin arvioinnin kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla. Kysely lähetetään 1 500 Tornionjoen lohenkalastusluvan ostaneelle. Kyseessä on satunnaistettu otos kaikista luvan ostaneista. Menetelmä on laajasti käytössä tieteellisessä tutkimuksessa.
Kyselyn vastausten pohjalta lasketaan kalastajakohtainen keskisaalis. Keskisaaliin lisäksi käytössä oleva menetelmä huomioi luvanmyynnin tuottaman tiedon kalastajien kokonaismäärästä. Näin saadaan arvio vapakalastuksella saadusta lohimäärästä.
Kokonaissaaliin arvio on yhteenlaskettu arvio vapakalastuksen ja muun lohenkalastuksen saaliarvioista. Muulla kalastuksella tarkoitetaan esimerkiksi kulkuverkkoapajia. Niiden saalismäärät saadaan yhteyshenkilöiden haastattelujen avulla.
Luken tekemässä selvityksessä havaittiin, että keskimäärin noin puolet kaikista vapakalastajista ilmoittaa saamansa lohet vapaaehtoisten ylläpitämiin tilastoihin. Tietyiltä alueilta sinne päätyy vain joka neljäs saalislohi. Sekin on yleistä, että tilastoihin ilmoitetaan vain tietyt saaliit, kuten isokokoiset lohiyksilöt.
Luken tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä arvio eri tahojen saamasta kokonaissaaliista koko jokialueelta. Tämän vuoksi tietojen keräämiseen käytetään useita kanavia.
Vapaaehtoisista saalistilastoista on suuri hyöty esimerkiksi lohisaaliin rakenteen tarkastelussa. Luke käyttää niitä etenkin kyseiseen tarkoitukseen yhdessä keräämiensä tietojen (muun muassa kokonaissaalisarviot, nousulohimäärien seuranta, ikämääritetyt saalisnäytteet) kanssa.
Ymmärrämme huolen Tornionjoen lohesta ja epävarmuuden, miten lohitilanne kehittyy. Lohella on suuri merkitys Väylänvarren asukkaille, kalastusmatkailijoille ja lohenkalastuksen ympärille kehittyneelle paikalliselle elinkeinotoiminnalle.
Atso Romakkaniemi
erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Luke)
Ville Vähä
erityisasiantuntija, Luonnonvarakeskus (Luke)