Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat yksipuolisesti leimaavat Väylänvarren vapaa-ajankalastajat luonnonlohen uhkaksi. Tiedottamisessa meripyynti ja jokisuun seisovat pyydykset ynnä muut passiiviset pyydystavat jätetään sivurooliin, ja yksipuolisesti ohjeistetaan, jopa syyllistetään, vapaa-ajankalastusta.
Päinvastoin meripyyntiä on uudestaan aikaistettu noin kuukaudella, vaikka positiiviset vaikutukset jokeen nouseviin lohimääriin myöhemmin aloitetusta meripyynnistä olivat selvästi kaikkien nähtävissä.
Jo pitkään on ollut tiedossa, että jokeen nousevista lohista vain 5–10 prosenttia ottavat vieheisiin. Tämän todistavat muun muassa yli kymmenen vuoden ajalta Luken Tornionjoen lohen nousumäärätilastot ja lohen saalistilastot, joita Väylänvarren kunnat ja yrittäjät pyyteettömästi ylläpitävät.
Luken tutkijat eivät anna näille saalistilastoille niille kuuluvaa arvoa. Esimerkiksi vuoden 2023 Tornionjoen nousulohiseurannan mukainen lohimäärä on Luken mukaan 20 260 lohta. Vapaa-ajankalastuksen saalismääräksi Tornionjoella Luke ilmoittaa 5 700 lohta, kun se tilastoissa lohestajien ilmoittamana on 1 034 lohta.
Mistä näin suuri ero? Onko tutkijoilla omat ”tilastot”, joilla saalismäärät arvioidaan?
Vapaa-ajankalastuksen saalismäärä on tarkasti tiedossa näiden tilastojen perusteella, vaikka määrää korjattaisiinkin jollain kertoimella. Tämän julkisen, kalastuskauden aikana koko ajan päivittyvän tiedon perusteella on helppo kohdistaa arvostelua ja ohjeistusta vapaa-ajankalastukseen.
Muiden tahojen saaliit eivät ole näin helposti saatavissa eivätkä nähtävillä, ja tällöin vastuu helposti lankeaa yksinomaan vapaa-ajankalastajille, vaikka heidän saalisosuus on jos ei nyt merkityksetön, niin osuus kokonaissaalista kuitenkin pieni.
Lohenpyynti Väylänvarressa on jatkunut jo satoja vuosia, eikä ole ollut uhka lohen loppumiselle eikä sukupuuttoon kuolemiselle. Viime vuosikymmenien tehokas meripyynti ja jokisuun passiivisten pyydysten viidakko ovat todellinen uhka luonnonlohelle.
Vapaa-ajankalastus elävöittää Väylänvartta ja tuo työtä ja tuloja paikallisille yrityksille ja kunnille. Yksipuolinen vapaa-ajankalastuksen osoittelu, jopa syyllistäminen, lohen suojelussa on väärin. Tutkijoiden tulee selvittää syyt ja seuraukset. Ja tiedottamisessa ja johtopäätöksissään esittää kaikki faktat tasapuolisesti lohimääristä ja saalismääristä päättäjille tiedoksi ja kaikkien arvioitaviksi.
Sakari Lotvonen
Oulu