Kolme neljästä työttömyyskassan johtajasta vaatii seuraavaa hallitusta perumaan työttömien aktiivimallin. Huhtikuiset muutokset ovat hyviä, mutta ne eivät ole riittäviä, selviää Lännen Median kyselystä. Aktiivimallin tehosta on suurta epävarmuutta.
Suomalaisista työttömyyskassojen johtajista 74 prosenttia eli lähes kolme neljästä kannattaa sitä, että seuraava hallitus peruisi työttömien aktiivimallin. Aktiivimallin säilyttämistä kannattaa 5 prosenttia, ja 21 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
Tulokset selviävät Lännen Median kyselystä, johon vastasi 19 kassanjohtajaa 12.–22. maaliskuuta. Kysely lähetettiin henkilökohtaisesti 26 johtajalle, joten vastausprosentti oli 73.
Aktiivimallia luonnehditaan vastauksissa byrokraattiseksi, monimutkaiseksi ja lannistavaksi. Se ei ole kassojen mukaan ainakaan merkittävästi lisännyt työllisyyttä.
– Kassan oman tutkimuksen mukaan noin 2 prosenttia etuudensaajista katsoi, että aktiivimallilla on suuri tai erittäin suuri vaikutus työllistymiseen. Lähes 70 prosenttia kaikista vastanneista koki aktiivimallin aiheuttaneen itselleen ahdistuneisuutta ja stressaantuneisuutta, kertoo valtion virkamiesten Statian kassanjohtaja Heikki Hamberg.
Uudet suoritusmallit huhtikuussa
Aktiivimalli saa uusia suoritusmuotoja huhtikuun alussa, kun aktiivisuutta voi kerryttää myös muiden tahojen kuin työvoimaviranomaisten palveluilla.
Jatkossa aktiivisuudeksi hyväksytään muun muassa kuntien, ammattiliittojen, Työttömien keskusjärjestön ja joidenkin yhdistysten työllistymistä edistävä toiminta.
Suomessa työttömyyskassat ja Kansaneläkelaitos Kela päättävät työttömyysetuuksien maksusta aktiivimallin vaatimusten mukaisesti. Kassat edustavat samalla myös ammattiyhdistysliikettä.
Työttömyyskassojen johtajista 89 prosenttia pitää uusia suoritusmalleja hyödyllisinä. 11 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa. Lisäyksistä huolimatta puutteita jää.
– Jäsenistöltämme tulee palautetta, ettei työttömän ensisijaista tehtävää, työnhakua, hyväksytä aktiivisuusedellytyksen täyttäväksi, toteaa Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen.
– Valitettavasti se ei todennäköisesti poista ongelmaa, että haja-asutusalueella asuvat ihmiset ovat edelleen heikommassa asemassa kuin ne, jotka asuvat pääkaupunkiseudulla, sanoo Posti- ja logistiikka-alan työttömyyskassan johtaja Annika Skogberg.
Epäselvää, onko työllistänyt
Työllistävistä vaikutuksista kassanjohtajilla ei ole selkeää näkemystä.
Peräti 58 prosenttia kassanjohtajista vastasi, ettei ole varma, onko aktiivimalli edistänyt työttömien työllistymistä. Vastaajista 42 prosenttia näki, ettei aktiivimalli ole auttanut.
– Aktiivimalli on edistänyt ainakin työllistymistä osa-aikatöihin. Onko aktiivimalli ollut osittain viimevuotisen nopean työllisyyden parantumisen taustalla, sitä ei ilman tutkimustietoa osaa sanoa, toteaa Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten kassanjohtaja Antti Vienola.
– Kannattaisi varmaan miettiä enemmänkin kehittämistoimia, kuin pelkkää perumista. Aktiivimallia ei välttämättä kannata perua, jos ei ole mitään tuoda tilalle, hän jatkaa.
Joidenkin ekonomistien mukaan aktiivimalli on voinut aavistuksen parantaa työllisyyttä yhdessä maailmantalouden kehityksen ja hallituksen muiden uudistusten kanssa.
– Mallin vaikutukset ovat kovin erilaiset eri ammattiryhmissä ja koulutustasoissa, muistuttaa ylempien toimihenkilöiden IAET-kassan johtaja Outi Mäki.
Esityksiä työllisyyden lisäämiseksi
Työttömien työllistymistä kassanjohtajat edistäisivät muutamalla konkreettisella ajatuksella.
Yrittäjien työttömyyskassan AYT:n johtaja Sami Aapro tukisi yritysten ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta.
Postialan Skogberg helpottaisi etätyön tekemistä etenkin maaseudulla. Työmatkojen väheneminen olisi ympäristöystävällistä.
Suomen elintarviketyöläisten kassanjohtaja Jenni Korkeaoja näkee, että työttömyysturvan pitäisi kantaa työelämän katkosten yli ja mahdollistaa opiskelu ja uuden uran löytyminen nykyistä paremmin.
Sami Aapro
Yrittäjät (AYT)
Pasi Koskinen
Julkiset ja hyvinvointialat (JHL)
Jenni Korkeaoja
Suomen elintarviketyöläiset
Irene Niskanen
Teollisuus
Antti Vienola
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset
Merja Jokinen
Suomen yrittäjät (SYT)
Jan Peltonen
Rakennusala
Tarja Ojala
Sähköala
Sanna Alamäki
Yleinen (YTK)
Näin työttömyyskassojen johtajat kommentoivat
Sami Aapro
Yrittäjät (AYT)
"Mallia tulee vähintäänkin jatkokehittää reilusti. Pelkkänä leikkurina sen ei voi antaa jatkua. Mallin tueksi sen vaikutukset työllistymiseen, byrokratian ja työttömyysetuuksien väistämättömään leikkaukseen tulee kuitenkin tutkia kunnolla ennen päätöksentekoa."
Pasi Koskinen
Julkiset ja hyvinvointialat (JHL)
"Tarvitaan työvoimapolitiikkaa ja palveluja, jotka auttavat työllistymään tai kouluttautumaan uuteen työhön. Työttömät tarvitsevat tukea. Järjestelmää vaatii yksinkertaistamista."
Jenni Korkeaoja
Suomen elintarviketyöläiset
"Työttömän energiaa menee siihen, että hän pyrkii täyttämään mallin vaatimukset, kun kaikki resurssit pitäisi oikeasti käyttää siihen, että hän pääsee takaisin töihin."
Irene Niskanen
Teollisuus
"Aktiivimalli täytyisi poistaa tai vähintäänkin aktiivimallia täytyisi kehittää edelleen. Olisi luotava kokonaan uusi kannustavuuteen perustuva aktivointimalli. Eli malli, jossa aktiivisuus nostaa etuuden tasoa, eikä aktiivisuuden puute laske sitä. Tällainen malli on ansiopäivärahan maksaminen korotettuna työllistymistä edistävien palvelujen ajalta."
Antti Vienola
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset
"Kannattaisi varmaan miettiä enemmänkin kehittämistoimia, kuin pelkkää perumista. Aktiivimallia ei välttämättä kannata perua, jos ei ole mitään tuoda tilalle. Yleisesti ottaen suomalaisen järjestelmän siirtyminen vähemmän passivoivaan suuntaan olisi positiivista."
Merja Jokinen
Suomen yrittäjät (SYT)
"Kaikki aktivoiminen on hyväksi. Eri asia onko työttömyysetuuden laskeminen järkevää jos ei aktivoidu. Ehkä olisi järkevämpää maksaa korotettua etuutta niille, jotka aktivoituvat."
Jan Peltonen
Rakennusala
"Nykyinen tapa ei luo uusia työpaikkoja, mutta on lisännyt byrokratiaa. Työttömien työnhakijoiden taloudellinen epävarmuus on lisääntynyt aktiivimallin myötä. Malli kohtelee epäoikeudenmukaisesti työkyvyttömiä työnhakijoita, joilla ei ole edes mahdollisuutta työllistyä."
Tarja Ojala
Sähköala
"Aktiivimallin toimeenpano on aivan liian monimutkaista ja työlästä kaikille tahoille, ja varsinkin työttömän on aivan mahdotonta selvittää omaa tilannettaan."
Sanna Alamäki
Yleinen (YTK)
"Laissa on seitsemän tapaa osoittaa aktiivisuus, ja lisäksi asetuksessa on viisi. Nollausperusteita on viisi ja poikkeuksia viisi. Vastikkeellisuuden lisääminen tällä tavoin on toivottoman byrokraattista."
