Lohen ja meritaimenen vaelluspoikastuotantoa Livojoessa arvioidaan rysäpyynnin ja poikasten merkintä-takaisinpyynnin avulla tänä kesänä ja kesällä 2026. Rysäpyynnissä kiinni saaduista vaelluspoikasista eli smolteista tallennetaan yksilökohtaiset tiedot ja kalat merkitään.
Rysäpyynti ja kalojen merkinnät Livojoella ajoittuvat touko-kesäkuuhun ja seuranta Iijoen Haapakosken alasvaellusväylällä touko-heinäkuuhun. Livojoki on Iijoen sivujoki.
– Kalat merkitään ulkoisilla streamer-merkeillä. Merkki irtoaa kalasta muutaman viikon kuluessa, eikä siitä aiheudu kalalle haittaa, Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Ville Vähä kertoo tiedotteessa.
Vähän mukaan merkintä-takaisinpyynnissä merkityt kalat viedään takaisin ylävirtaan ja vapautetaan. Rysään uudelleen päätyvien, merkittyjen kalojen perusteella pystytään arvioimaan rysän pyyntitehokkuus ja edelleen Livojoesta lähtevien vaelluspoikasten kokonaismäärä.
Tutkimuksessa selvitetään lisäksi, kuinka nopeasti Livojoen tutkimusrysällä merkityt smoltit vaeltavat Haapakoskelle ja kuinka suuri osuus niistä saadaan kiinni alasvaellusväylän kiinniottolaitteella.
Livojoesta pyydettyjen smolttien lisäksi tutkimuksessa käytetään myös smoltti-istukkaita, joista osa on merkitty mikrosiruilla.
– Tutkimus on alkanut lupaavasti. Livojoella on merkitty 270 smolttia ja niistä 61 on toistaiseksi saatu kiinni Haapakosken alasvaellusväylällä, Lohi Iijokeen 2 -hankkeen projektipäällikkö Mirko Laakkonen Pohjois-Pohjanmaan liitosta toteaa.
Kokonaisuudessaan Haapakoskella on saatu kiinni 5 553 smolttia tähän mennessä.
Tutkimus on osa Lohi Iijokeen 2 -hanketta ja se toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä.
Hankkeen muita toimia ovat muun muassa smolttien vedenalainen kameraseuranta Haapakoskella, Haapakosken alasvaellusreitin kehittäminen, nousukalojen ja smolttien ylisiirrot sekä pienpoikasten istutukset.
