Mainos

Lintilä on tyy­ty­väi­nen ko­ro­nae­xi­tiin, mutta pelkää lip­su­mis­ta suun­ni­tel­mas­ta – ”So­siaa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön puo­lel­ta aika paljon pai­nei­ta luisua suun­ni­tel­mas­ta”

Hallitus hyväksyi huhtikuun lopussa suunnitelman, joka koskee koronarajoitusten hallittua purkamista tavoiteaikataulun mukaisesti. Elinkeinoministeri Mika Lintilä on tyytyväinen poistumissuunnitelmaan eli koronaexitiin, mutta toivoo, että suunnitelmassa todella pysytään.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo, että Euroopan unionin komission kanssa neuvotellaan tukien ylärajan nostamisesta. Se tarkoittaisi, myös isot yritykset ja konsernit voisivat saada sulkemiskorvauksia.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo, että Euroopan unionin komission kanssa neuvotellaan tukien ylärajan nostamisesta. Se tarkoittaisi, myös isot yritykset ja konsernit voisivat saada sulkemiskorvauksia.
Kuva: Vesa Joensuu/arkisto

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) korostaa, että koronaexit on tärkeä erityisesti yrityksille ja tuo niiden toimintaan ennustettavuutta.

”Yrityksille exitissä on tietenkin tärkeintä se, että niille tulee ennustettavuus. Eli että yritykset pystyvät mahdollisimman hyvin ennakoimaan, mitä on tapahtumassa ja mikä on hallituksen tahtotila.”

Koronarajoitusten purkamista vastaan on paineita.

”Oma pelkoni tällä hetkellä on, kuinka hyvin hallitus pysyy exit-suunnitelmassaan. Tuntuu, että sosiaali- ja terveysministeriön puolelta on aika paljon paineita, jotka kyseenalaistavat exit-strategian suorittamista.”

Lintilän mielestä poistumissuunnitelmasta täytyy pitää kiinni.

”Se on yrittäjille äärettömän tärkeä kaikkinensa, esimerkiksi siellä on työmatkustamisen avaamista.”

Osa toimialoista kärsinyt vakavasti

Lintilä kertoo, että työ- ja elinkeinoministeriö oli mukana poistumissuunnitelman valmistelussa.

”Kritisoin alkua siitä, että kuuleminen meni myöhäiseen, mutta siellä on ne keskeiset asiat, jotka yrityksiä kiinnostavat. Olen verrattain tyytyväinen siihen, kunhan siitä nyt pidetään kiinni.”

Yrityksille tärkeitä asioita ovat esimerkiksi kokoontumisiin, yleisötilaisuuksien osallistujiin ja ravintolatoimintaan liittyvien rajoitusten lieventämisen ja poistamisen aikataulut.

Lintilä sanoo, että koronan vaikutukset eri toimialoihin ovat pysyneet samana koko kriisin ajan. Korona on koetellut yrityksiä hyvin eri tavoin.

”Meillähän on aloja, jotka ovat kärsineet erittäin voimakkaasti, kuten matkatoimistot ja matkailuun liittyvä puoli sekä vaikkapa messurakentajat. Sitten on yritystoiminnan aloja, jotka ovat kasvaneet, kuten digitaalisia alustoja ja sovelluksia tuottavat yritykset, ja esimerkiksi sisutuspuoli.”

Sulkemiskorvauksia isoillekin yrityksille

Elinkeinoministeri Lintilä toteaa, että valtion koronatukitoimia on kehitetty koko ajan. Lähtökohtana oli, että tukitoimet lähdettiin luomaan puhtaalta pöydältä, eikä kenelläkään ollut kokemusta vastaavasta.

”Kustannustuki kolmoseen olen jo verrattain tyytyväinen. Nythän kustannustuki nelonen on lausuntokierroksella.”

Lausuntokierroksen aikana kaikilta keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään kannanotto kyseiseen asiaan. Lintilä kertoo, että tukien ylärajan nostaminen on ajankohtaista.

”Neuvottelemme parhaillaan Euroopan unionin komission kanssa tukien ylärajan nostamisesta. Se tarkoittaisi, että myös isot yritykset ja konsernit voisivat saada sulkemiskorvauksia.”

Lintilä ei halua olla jälkiviisas sen suhteen, olisiko jotain pitänyt tehdä toisin yritystoiminnan menetysten korvaamisessa. Koronatoimia arvioiva arviointiryhmä antoi palautetta, että suorat tuet eli kustannustukimalli olisi pitänyt ottaa käyttöön heti.

”Ensimmäiset tuet laitettiin liikkeelle Business Finlandin ja elyjen kautta, koska niissä oli olemassa lainsäädäntö ja tekninen valmius. Nyt ensimmäiset tuet keväällä 2020 olivat maksussa maaliskuun puolen välin jälkeen. Jos olisi lähdetty heti suoriin tukiin, maksu olisi mennyt touko–kesäkuuhun, koska lain tekeminen kesti kaikkiaan yli kaksi kuukautta”, Lintilä toteaa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä osallistui Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien PaikallisyhdistysForumiin.

Kuntavaikuttamista yrittäjyyden puolesta
Anna Tilvis

Yhteistyön rakentuminen kuntien ja yrittäjien kesken edellyttää aktiivista vuorovaikutusta puolin ja toisin. Näin todettiin paikallisyhdistysforumin kokoontumisessa huhtikuun lopussa kuntavaikuttamisen teeman puitteissa.

Siikajoen kunnanjohtaja Pertti Severinkangas kertoi, että kunta tekee yhteistyötä sekä Pohjanmaan kuntien kanssa että oman kunnan paikallisyhdistyksen kanssa.

”Tehtävänä on auttaa yritysten sijoittumisessa alueelle ja toisaalta tarjota yrityksille työntekijöitä, esimerkiksi tuottamalla muuntokoulutuksia.”

Severinkangas tiivistää, että Siikajoki tekee samaa toimintaa kuin isommat kunnat ja kaupungit, mutta pienemmällä organisaatiolla.

”Ollaan helposti lähestyttäviä”, hän sanoo.

Siikajoen yrittäjien puheenjohtaja Kirsi Kiviojan mukaan yrittäjäbarometrissä on valmiina kaikki kysymykset, jotka pitää ottaa huomioon kuntastrategiassa. Jokaista kohtaa voi miettiä.

”Kun jotain päätöstä tehdään, kysäise kunnan päättäjiltä, onko yrittäjät huomioitu”, Kivioja vinkkaa.

Kuusamon yrittäjien puheenjohtaja Mika Haataja kertoo, että heillä on pitkä historia toimivasta yhteistyöstä kaupungin kanssa. Yrittäjäyhdistyksen edustaja on muun muassa mukana elinkeinoyhtiö Naturpoliksen hallituksessa.

”Myös matkailupuolen yhteistyö kaupungin kanssa on toimivaa. Meillä on matkailussa laaja palveluvalikoima”, Haataja sanoo.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen toteaa, että jäsenistön määrän perusteella yhdistys on Suomen vahvin elinkeinoalan järjestö. Se tukee jatkuvasti jäsenyhdistystensä kuntavaikuttamista.

”Yrittäjäliike on ainutlaatuinen kansanliike”, Salminen sanoo.

Kattojärjestön tasolla tehdään valtakunnallista vaikuttamistyötä ja osallistutaan lainsäädäntötoimintaan. Vaikuttamista tehdään myös Euroopan unionissa oman toimiston voimin.

Salminen muistutti, että kunta on yrittäjän tärkeä kumppani. Usein elinkeinopalvelut on ensimmäinen paikka, johon yrittäjä on yhteydessä. Kunta pystyy myös auttamaan yrittäjää kasvattamaan toimintaansa.

”Monelle kunta on myös asiakas. Siksi hankintatoimi on tärkeää.”

Tavoitteena on yrittäjämyönteinen kuntapolitiikka.

”Koko maassa kunnanvaltuustoissa on valtuutettuina 2 100 yrittäjää”, Salminen toteaa.