Suomessa koettiin 1990-luvun alussa ankara lama. Sitä edeltänyt holtiton luotonanto johti talouden ylikuumenemiseen ja lopulta pankkikriisiin.
Pankit suorastaan tyrkyttivät rahaa asiakkaille. Se johti lopulta luottotappioihin. Valtion oli pakko tukea pankkeja, jotta ne eivät olisi menneet nurin.
Varsinaisen pankkituen pääasialliset saajia olivat SKOP, STS-Pankki, Suomen Säästöpankki ja omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal. Välillisesti valtio joutui tukemaan lähes kaikkia pankkeja, jotta yhteiskunnan kannalta keskeinen rahoitusjärjestelmä ei olisi romahtanut.
Veronmaksajien lopulliseksi kokonaistappioksi pankkikriisistä on arvioitu noin 50 miljardia markkaa eli lähes kymmenen miljardia euroa. Luvussa eivät ole mukana liikepankkien omistajille koituneet tappiot eivätkä välilliset kansantaloudelliset vaikutukset.
Pankkien keskeinen rooli kansantaloudelle tuli silloin Suomessa selväksi. Niitä ei voi päästää konkurssiin, koska se halvaannuttaisi koko yhteiskunnan.
Vasta vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen globaali finanssikriisi johti siihen, että Euroopassa pankkien toimintaa alettiin säännellä voimakkaasti. Euroopassa sääntelyä toteutettiin Euroopan keskuspankin johdolla.
Pankkeja koskevan sääntelyn tavoitteena on parantaa niiden taloudellista asemaa. Sääntelyn tarkoituksena on vähentää pankkitoiminnalle luonteenomaisia riskejä, jotka pahimmillaan leviävät yhdestä pankista koko rahoitusjärjestelmään.
Sääntelyn lisäämiselle on ollut Euroopassa selkeä poliittinen tilaus. Veronmaksajien rahaa ei ole enää haluttu käyttää pelastamaan liiallisen riskinoton vuoksi vaikeuksiin joutuvia pankkeja.
Sääntelyn lisääminen on onnistunut ainakin näennäisesti hyvin. Eurooppalaiset pankit ovat kestäneet ulkoiset shokit kuten koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan.
Pankit itse kokevat sääntelyn menneen jo liian pitkälle. Se haittaa niiden mahdollisuuksia lainoittaa asiakkaitaan.
Kuluttajien osalta ongelmia syntyy esimerkiksi silloin, kun on hankkimassa asuntoa kasvukeskusten ulkopuolelta. Ostettavan asunnon vakuusarvo arvioidaan EKP:n ohjeistuksen mukaisesti selvästi markkinahintaa halvemmaksi. Lainan saanti on silloin vaikeaa.
Tiukka sääntely tuo ongelmia erityisesti pienille yrityksille. Niiden mahdollisuudet saada pankeilta luottoa kasvuinvestointeihin ovat heikot.
Pankkisääntely ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat johtaneet siihen, että pankkien ei usein enää kannata rahoittaa pienyrityksiä.
Suomen Yrittäjien tuoreen kyselyn mukaan lähes puolet yrityksistä on sitä mieltä, että rahoitusta kasvuun ei ole helppo saada. Pankit ovat Suomen taloudessa keskeisessä roolissa, kun olemme pääomaköyhä maa.
Nyt alkaa olla aika löysätä pykäliä, jotta lapsi eli yritysten kasvurahoitus ei mene sääntelyn pesuveden eli pankkien kriisinkestävyyden turvaamisen mukana.