Kansanedustaja Elina Lepomäki katsoi menneisiin viimeisessä puheessaan ennen puheenjohtajavaalia. Lepomäki esiintyi toisena Orpon jälkeen. Viimeisenä esiintyy Alexander Stubb.
Lepomäki viittasi moneen kertaan puolueen vuosien 1951 ja 1970 periaateohjelmiin, joissa hänen mukaansa kirkastuu parhaiten se, että Suomessa olisi luovuttava harhauskosta valtion kaikkivoipaisuuteen taloudenpidossa.
– Niissä periaateohjelmissa tiivistyy jopa nykyistä ohjelmaamme paremmin se, mistä kokoomuslaisuudessa on kyse. Vastuu ja vapaus on niissä tasapainossa. Hyvät ystävät, näiden asioiden eteen, näiden arvojen eteen olen valmis tekemään töitä, Lepomäki sanoi puoluekokousväelle.
Lepomäki vastasi puheessaan myös väitteille, joiden mukaan hänellä ei olisi tarpeeksi kokemusta puolueen puheenjohtajaksi. Hän viittasi vastauksessaan pääministeri Juha Sipilään (kesk).
– Moni on viisastellut, ettei Sipilä osaa johtaa, kun tulee politiikan ulkopuolelta. Niin vain puolue niittää tulosta hallituksessa ja kannatus on korkealla. Lopulta vain näillä kahdella asialla on merkitystä.
Lepomäki myös korosti sitä, että politiikan ulkopuolelta tulleena hänellä on päivitetty kuva Suomen tilasta. Lepomäki kertasi omat taustansa muun muassa kansainvälisissä johtotehtävissä ja siitä, että hän on asunut neljässä eri maassa.
Kylmäksi johtajaksi kuvailtu Lepomäki myös vastasi kritiikkiin sanomalla, että hänen ystävänsä kuvailevat häntä eri luonnehdinnoilla.
– Moni on pitänyt minua kuivakkana ekonomistina, joka nukkuu yöt pakkasessa. Asiat ovat usein siltä miltä näyttävät. Olen kuitenkin tässä matkan varrella tullut tutuksi monelle teistä. Ystäväni sanovat, että olen ehkä pikemminkin keksijäluonne, maailmanparantaja, joka vilpittömästi uskoo, että kaikkeen on maailmassa ratkaisu.
Lepomäen ideologinen puhe upposi hyvin yleisöön, joka antoi Lepomäelle suunnilleen yhtä raikuvia aplodeja kuin aiemmin puhuneelle Petteri Orpolle. Lepomäki luotti esiintymisessään itseensä, vain puheen lopuksi Lepomäelle piti kannatuspuheenvuoron kauhavalainen Johanna Ikola.
Jokaiselle puheenjohtajaehdokkaalle on varattu 20 minuutin puhe ennen vaalia. Viimeistä puhetta pidettään merkittävänä tekijänä vaalituloksen kannalta.
Lepomäen ennakoidaan suosionosoituksista huolimatta sijoittuvan kolmanneksi puoluekokouksen puheenjohtajavaalissa.