Lepakot ovat ottaneet merkittävää päätösvaltaa. Ne pystyvät jarruttaman kaavahankkeita ympäri Suomen. Lepakot lykkäävät Peltolan jättikaavaa Turussa (3/2023). Espoossa kaava jumiutui muun muassa lepakoiden ruokataukojen takia (11/2021).
Lepakot ja sammakot varaavat itselleen isoja maa-alueita keskeisiltä paikoilta taajamissa. Juuri uutisoitiin, miten Oulun Kaakkurissa ison liiketontin viereen varattiin vastaava määrä kaavoitettua maata sammakoiden liiketoimiin. Kovin tarkkaan sammakoiden toimia ei kuvattu ilmeisesti liikesalaisuuksiin vedoten. Sammakoiden liikkeet ovatkin osin tuntemattomia ja arvaamattomia.
Raahen uuden Prismakeskuksen viereen tulee puistomainen suojavyöhyke rakennusalueen ja lepakkohavaintopaikan ja saalistusalueen väliin, kuten Raahen Seutu uutisoi 5.10.2023. Näin lepakoiden liiketoimet laajenevat jopa elämyksellisiin ”lepakkopuistoihin”. Ne voivat herättää kansainvälistäkin mielenkiintoa, harvassa maassa lienee vastaavia. Kaikkea uutta liiketoimintaa on näinä aikoina tuettava, Finnverat ja Sitrat mukaan.
Lepakot ovat ainoita lentäviä nisäkkäitä. Lepakon lento vaikuttaa vaivalloiselta ilman kauhomiselta, mutta tosiasiassa se on hyvin tarkkaan hienosäädelty ja tehokas tapa liikkua. Näin on tutkittu. Tästä voi kyllä vakuuttua jo näiden esimerkkien valossa; tontit järjestyvät tehokkaan vaivattomasti turhia kauhomatta. Niistä ei voi edes valittaa, niin kuin kaikista liikemiesten rakennushankkeista. Viitasammakko viitaa kintaalla moitteisiin.
Veronmaksajat toki kauhovat kuvetta ja haukkovat happea. Mutta voivat vastaavasti käydä ottamassa kivat selfiet Batman-Lepakkomiehen -patsaalla, joka sijoitetaan tasavertaisena kumppanina Toripoliisin ja kaupunginjohtajan patsaiden viereen.
Arto Tahkola
toimitusjohtaja
Kempele