Len­to­tu­ki­alus Ouluun? – "Eihän se täysin pois­sul­jet­tu ole", sanoo Martti Haa­pa­la, joka puuhaa kump­pa­nei­neen Ran­ta-Top­pi­laan me­ri­kes­kus­ta ja oikeaa sähinää

Oulu
Risteilyalus Albatros vieraili Oulussa vuonna 2018.Merikeskusta puuhaavien visiossa risteily­matkustajat rantautuvat tulevaisuudessa viihtyisämpään ympäristöön Ranta-Toppilassa.
Risteilyalus Albatros vieraili Oulussa vuonna 2018.Merikeskusta puuhaavien visiossa risteily­matkustajat rantautuvat tulevaisuudessa viihtyisämpään ympäristöön Ranta-Toppilassa.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Ranta-Toppilaan toivottu pienvenesatama on viimein toteutumassa. Sataman ottaa tehtäväkseen perustettava operaattoriyhtiö, jonka taustalta löytyy joukko paikallisia yrittäjiä.

Luvassa on noin 300 venepaikkaa, mutta pitemmällä tähtäimellä suunnitelmat ovat useampaa astetta hulppeammat. Toppilansalmen alueelle halutaan merikeskus hotelleineen, ravintoloineen ja museoineen.

– Pikku piperryksen sijaan toivomme saavamme tänne jotakin oikeaa sähinää, kuten USA:n armeijan lentotukialuksia ja muita pienkoneita, lohkoo asiasta kertovassa tiedotteessa Markku Kankaala, yksi hankkeen puuhamiehistä.

Perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtaja Martti Haapala toteaa, että Kankaala heitti ajatuksen pilke silmäkulmassa. Täyttä palturia se ei kuitenkaan ole. Tekijät ymmärtävät, että ihmisiä ja matkailijoita ei saada liikkeelle tavanomaisella ja monenlaista ideaa on pöydällä pyörinyt.

– Tuo nyt oli varmaan yhden ääripään veto. Eihän se täysin poissuljettu ole, vaikka tiedämme, että lentotukialusta ei olla Yhdysvalloista saamassa. Tarkoitus heitolla oli, että me haluamme jotain erilaista, että emme tule tyytymään ihan tavalliseen.

Tukikohta risteilyille

Alueella on jo pitkään ollut voimassa asemakaava, joka mahdollistaa merikeskuksen rakentamisen. Tekijöitä vain ei ole löytynyt.

Odotellessa ympäristön asuntorakentaminen on edennyt pitkälle. Se mahdollistaa osaltaan venesataman ympärille rakentuvan liiketoiminnan kehittämisen tulevina vuosina.

– Kun infra on ympärille rakentunut, se antaa edellytykset palvelujen rakentamiselle, kun omalla alueella on jo kysyntä. Kun tehdään yksityisten yrittäjien voimavaroin, on tehtävä niin, että se saadaan myös tuottamaan kohtuullisen pian, Haapala sanoo.

Useampia mutkia lienee kuitenkin vielä matkassa. Lupa-asiat voivat osoittautua kinkkisiksi. Talouden kehityksestä on näinä aikoina hankala tietää tai siitäkään, kuinka pitkään korona vaikuttaa matkailuun.

Martti Haapala kumppaneineen uskoo, että Perämerelle suuntautuva risteilymatkailu on nousussa. Satamapaikkana Toppilansalmi on historiallisesti merkittävä, ja sen arvoa kunnioittamaan suunniteltu merikeskus olisi risteilyille houkuttelevampi etappi kuin teollisuuden palvelemiseen keskittyvä syväsatama.

Noin vain eivät risteilijät kuitenkaan vanhan tervasataman liepeille pääse rantautumaan.

– Ongelmana ja haasteena on, että se Toppilansalmi on poistettu kauppamerenkulun piiristä. Siinä on merenkulullisia haasteita saada se toiminta palautettua, Haapala sanoo.

Muutenkin Haapala arvioi, että Oulu eli it-buumin vietävänä turhaan pitkään ja matkailuliiketoiminnan edellytyksistä ei ole aina muistettu pitää huolta. Toppilansalmen osalta usko tulevaan on kuitenkin nyt vahva.

– Toivotaan, kun ollaan oltu etunenässä tarttumassa, niin se innostaa muitakin toimimaan. Merikeskus tulisi olemaan se tukikohta.

Kymmenen vuoden visio

Aluetta on tarkoitus kehittää vaiheittain. Venesataman rakennustyöt voivat alkaa, kun kaupunki on saanut satama-altaan ruopatuksi ehkä jo ensi vuonna.

Loputtoman pitkälle tulevaisuuteen suurempien suunnitelmien toteuttamistakaan ei ole tarkoitus venyttää.

– Meidän ajatus ja tavoite on, että pitkän tähtäimen suunnitelma ei yli kymmentä vuotta ole. Aika paljon halutaan ja yritetään saada tehdyksi ennen vuotta 2025, Martti Haapala sanoo.

Esimerkiksi paikalle kaavaillusta hotellista on jo olemassa suunnitelmia. Kyseessä ei ole keskustaan aseteltujen hankkeiden kaltainen suurhotelli, mutta toisaalta ei ihan piskuinenkaan. Sellainen ei elätä.

– Siihen on olemassa tällaiset puurakentamiseen, hirsirakentamiseen pohjautuvat suunnitelmat. Alueen täytyy rakentua niin, että se on sen alueen historiaa kunnioittava ja myös omaperäistä. Se ei saa olla ihan bulkkia, tavallista.