Varjakansaari: Oulun kau­pun­ki luopuu Var­ja­kan kaa­vas­ta, koska to­teut­ta­jia ei löy­ty­nyt

Näpistely: Oulun poliisi on ko­ven­ta­nut ot­tei­taan sar­ja­nä­pis­te­li­jöi­hin

Näkökulma: Voi­si­vat­ko yri­tyk­set ostaa Oulun seudun luon­to­koh­tei­ta suo­je­luun?

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Len­to­ro­bot­ti saa pyörät ja kä­si­var­ren - Oulun yli­opis­ton joh­dol­la au­to­ma­ti­soi­daan kaasu- ja öl­jy­teol­li­suu­den kun­nos­sa­pi­toa

Eurooppalainen HYFLIERS-tutkimushanke aikoo automatisoida Oulun yliopiston johdolla kaasu- ja öljyteollisuuden kunnossapitoa.

Professorit Juha Röning (vas.) ja Aníbal Ollero kaavailevat lentorobottia, joka varustetaan propelien lisäksi myös pyörillä. Neljän miljoonan euron kehityshankkeeseen osallistuu viisi maata.
Professorit Juha Röning (vas.) ja Aníbal Ollero kaavailevat lentorobottia, joka varustetaan propelien lisäksi myös pyörillä. Neljän miljoonan euron kehityshankkeeseen osallistuu viisi maata.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Robotteja tarvitaan vaarallisia ja toistuvia töitä varten. Eurooppalainen HYFLIERS-tutkimushanke aikoo automatisoida Oulun yliopiston johdolla kaasu- ja öljyteollisuuden kunnossapitoa.

Kokemusta viiden maan tutkimusryhmään tuo lentorobottien huippukehittäjä professori Aníbal Ollero. Hän on parhaillaan Oulussa, missä tutkimusryhmä kokoontuu juuri ensi kerran.

Espanjalainen Ollero työskentelee Sevillan yliopistossa.

– Lentomanipulaattorien kanssa olemme tehneet töitä kahdeksan vuotta.

Professori on viimeksi johtanut Sevillassa ilmailuun erikoistuneen Catec-keskuksen nimissä eurooppalaista Aeroarms-tutkimuskonsortiota. EU-hanke kehitti lentorobotin tarraamaan magneettisesti kaasu- tai öljyputkeen.

Laitteen käsivarsi on varustettu ultraäänitutkalla, joka analysoi seinän paksuutta, mahdollisia murtumia tai ruostetta.

HYFLIERS aikoo nyt saattaa kunnossapitorobotin hybridien aikakaudelle: sekä lentoon että rullaamaan yläilmoissa itsenäisesti putkien ulko- sekä sisäpintaa pitkin. Laitetta varten kehitetään myös käärmemäinen käsivarsi käyttämään putken kuntoa tarkastavaa anturia.

Energiateollisuus tarvitsee kilometreittäin putkia, joista on pidettävä huolta. Kunnossapito on paitsi kallista myös vaarallista.

– Putket täytyy tarkastaa noin kerran vuodessa, Ollero kertoo ja näyttää kuvaa, jossa mies roikkuu kuin hämähäkki putken kyljessä.

– Jos korroosio on pitkällä ja putki vuotaa, siitä ei hyvää seuraa jalostamolle, toteaa yhteishankkeen koordinaattori professori Juha Röning Oulun yliopistosta.

Yrityksiä hankkeessa edustavat muun muassa jättiyhtiöt Total ja Chevron Ranskasta.