Laus­mai­den piha elää koko ajan

Viime kesänä Oulun kaupungin pihatoimikunta myönsi Kirkkokankaalla Merja ja Voitto Lausmaan omakotitalon pihalle ensimmäisen palkinnon. Tänä kesänä piha kukoistaa sateista huolimatta yhtä selkeänä ja kauniina.

Talo lähes piiloutuu vihreän kärhöseinän taakse.
Talo lähes piiloutuu vihreän kärhöseinän taakse.

Viime kesänä Oulun kaupungin pihatoimikunta myönsi Kirkkokankaalla Merja ja Voitto Lausmaan omakotitalon pihalle ensimmäisen palkinnon. Tänä kesänä piha kukoistaa sateista huolimatta yhtä selkeänä ja kauniina.

Alun perin 1980-luvulla kaupunginpuutarhuri Erkki Lyijysen suunnittelema toistatuhatta neliötä käsittävä piha on kokenut monenlaisia muutoksia. Pensaita ja puita on saanut väistyä perennapenkkien tieltä, muun muassa runsaasti roskaavien Terijoen salavien tilalle on istutettu omena- ja kirsikkapuita. Pensasryhmienkin paikkoja on vaihdeltu.

Etupihassa kukkivat parhaillaan pionit, nauhukset, pikkusydämet ja lupiinit. "Pionit kukkivat vain muutaman päivän. Kukinta menee ohi paljon normaalia äkimpää", Merja Lausmaa pahoittelee.

Nauhukset on haettu Karjasillalta 1980-luvulla lehti-ilmoituksen perusteella. Ne edustavat jotakin vanhaa lajia, jota ei enää juuri näe.

Pihan runkoruusuja on kaivettu talveksi sanomalehtiin käärittynä puolen metrin syvyyteen kasvimaahan ja otettu keväällä taas esiin. Kukinta ajoittuu silloin paljon myöhemmäksi kuin jos ne voisi nostaa kasvihuoneeseen keväällä. Kannat eivät sen sijaan talvehtineet viime vuonna multaan peitettynä. Niiden tilalle on hankittu uudet kaunistamaan sisäänkäyntiä.

Talon toisessa päässä pohjantähti-runkoruusulla koristellun portin takana sijaitsee isännän kasvimaa, raparperia, yrttejä, salaatteja ja juureksia. Osa niistä on istutettu lavalle, jossa kasvatuksen voi aloittaa aiemmin kuin avomaalla. Vain kasvihuone puuttuu. Sitä suunnitellaan yhden viinimarjapensaan tilalle.

Alppiruusut ovat viihtyneet sembramännyn suojassa. Pihaa ympäröivät osin syreeni-, osin orapihlaja-aita.

"Vain alkukeväällä ja -kesällä tarvitsee kitkeä rikkaruohoja penkeistä. Myöhemmin perennat varjostavat maan eikä rikkaruohoja enää nouse. Nurmikkokin leikataan silloin kun tarvitsee", Merja Lausmaa vähättelee työn määrää ja kertoo samalla, että perheen juniori Juha leikkaa pensaat ja kitkee kasvimaan rikkaruohoja.

"Hommaa kuitenkin riittää, mutta siinähän se aika kuluu."

Puutarhan yhden nurkan suuri perennapenkki on saanut väistyä tänä kesänä. Sen tilalle nousee kesähuone grillaus- ja keittonurkkineen. Viime kesänä pihalle rakennettiin puro ja vesiallas, jonka voi tyhjentää pohjaventtiilin avulla. Suodatin UV-lamppuineen estävät levän syntymistä.

Suunnitelmissa on tehdä uusi yrttipenkki lähelle ruokailupaikkaa ja yhdyskäytävä kesähuoneen ja talon terassin väliin liuskekivistä, joita muutenkin on käytetty pihalla.

Kasvipenkit on rajattu kivin. Koristeenakin on luonnon kiveä ja sitä on riittänyt altaan ja puron pohjallekin. Kaikki on kaivettu omasta pihasta.

"Sellaista lapion iskua ei ole ollut, etteikö lapio olisi osunut kiveen", Merja Lausmaa naurahtaa.

Pääsääntöisesti Lausmaat suunnittelevat itse puutarhaansa, mutta silloin tällöin puutarhuri Tuire Mankinen on ollut apuna. Hän on tosin todennut, ettei häntä täällä tarvittaisi.

"Kun itse laittaa kaiken, niin saattaa olla, että vuoden päästä joutuu muuttamaan paikkoja. Asiantuntijan mielipidettä on hyvä välillä kuulla."

"Minulla ei ole lempikukkia, enkä ole ajatellut, että pitäisi olla vain yhtä tiettyä lajia. Haluan ennen kaikkea, että kukinnasta on iloa koko kesäksi", Lausmaa jatkaa.

Pariskunta on valinnut pihalleen pääsääntöisesti tämän vyöhykkeen kasveja, mutta keittiön erityisen lämpimältä nurkalta löytyy kuninkaan kärhö, joka on menestynyt jo joitakin vuosia.

Ilmoita asiavirheestä