Lieden ääressä viihtyvissä perheissä haaveillaan kaasusta tai induktiotasosta ja uunista, jossa olisi perustoimintojen lisäksi uusia vaihtoehtoja. Vanha lattialiesi vaihtuu samalla yhä useammin kalusteisiin sijoitettavaan keraamiseen keittotasoon tai induktiotasoon ja kiertoilmauuniin.
Erillisuunin voi sijoittaa ergonomisesti paremmalle tasolle, mutta se vaatii mahtuakseen uuteen paikkaan keittiökaapistojen remonttia.
Kiertoilmauuni lämpenee nopeammin kuin perinteinen ylä- ja alalämpöuuni, sen takaseinän puhallin kierrättää takavastusten lämmittämää ilmaa uunissa ja paistaa samanaikaisesti useampia peltejä paistotuloksen kärsimättä.
Kiertoilmaa pystyy käyttämään myös ruokien sulattamiseen ja kasviksien kuivaamiseen.
Uunit saattavat olla varustettu myös pyrolyysillä, mikä polttaa uunin epäpuhtaudet noin 500 asteessa. Uunista tarvitsee sen jälkeen vain pyyhkäistä tuhkat.
Matalassa lämpötilassa kypsentävä höyryuuni on varmaankin tulossa kotitalouksiin seuraavana uutuutena.
Induktiotaso säästää energiaa, koska vain keittoastian pohja lämpenee, ei keittoalue. Valurautalevyjen lämmitys vie jo sähköä ennen kuin keittoastian pohja alkaa edes lämmetä.
Lasikeraamiseen tasoon on merkitty keittoastioiden paikat. Jonkin keittoalueen pinta-ala voi olla laajennettavissa suuria keittoastioita varten. Tehoa voi lainata hetkellisesti toiselta keittoalueelta Power- tai Booster-toiminnolla yhden alueen keittotehon maksimoimiseksi.
Säätimet voivat olla sekä perinteisiä vääntimiä että tasoon merkittyjä hipaisukytkimiä.
Induktio reagoi yhtä nopeasti lämpötilan muutoksiin kuin kaasu. Induktiotaso on myös turvallinen, se ei kytkeydy päälle ilman keittoastiaa. Haittapuolena on vain se, että sen käyttö edellyttää erityisiä keittoastioita.
Vanhan keittoastian soveltuvuuden voi testata kokeilemalla magneetilla kattilan pohjaa, jos magneetti tarttuu, kattila sopii induktiokuumennukseen.
Markkinoilla on toki tasoja, joissa on kaksi tavallista keittoaluetta ja kaksi induktioaluetta, jolloin entisistä kattiloista ja paistinpannuista ei tarvitse luopua.
Ruoka ei pala induktiotason pintaan kiinni, koska keittoalueet eivät juuri kuumene, joten puhdistus onnistuu nihkeällä liinalla heti käytön jälkeen. Tiukemmin tarttunut lika lähtee erityisellä kaapimella.
Kaasulieden sijoituksessa on omat määräykset. Kaasulieden asennuksen saa tehdä ainoastaan hyväksytty asennusliike. Kaikissa kaasuliesissä on nykyään kaasun sulkeva liekinvarmistin, joka sammuttaa kaasun liekin sammuessa.
Ostotilanteessa on mainittava käytetäänkö maa- vai nestekaasua, jotta polttimen säätö on oikea kaasutyypille. Ulkokäyttöön tarkoitettuja kaasulaitteita ei saa käyttää sisätiloissa.
Kaasulieden käytössä on otettava huomioon riittävä ilmanvaihto, koska palava liekki kuluttaa happea. Jos happea ei ole riittävästi, nestekaasu palaa epäpuhtaasti muodostaen hajutonta ja myrkyllistä häkää.
Kaasulla toimivissa liesissä on liekinvarmistin, joka sulkee kaasun tulon laitteeseen, jos liekki sammuu polttimessa.
Liesituulettimeksi käyvät samat laitteet kuin muihinkin liesiin. Turvatekniikan suositus on vähintään 60 senttiä lieden ja tuulettimen välille.
Kaasulaitteet on tarkastettava säännöllisesti mahdollisten kaasuvuotojen varalta. Paineensäädin kannattaa vaihtaa viimeistään 10 vuoden kuluttua säätimeen merkitetystä valmistusvuodesta, vaikka säätimen toiminnassa ei olisi ollut mitään vikaa.
Sytyttämisvaikeudet ja keltainen liekki kertovat polttimen puhdistustarpeesta. Polttimiin kerääntyvä pöly voi estää kaasun tai palamisilman virtausta polttimille. Puhdista ne käyttöohjeiden mukaisesti.
"Heti valmis ja heti pois päältä, edullinen käyttää", listaa Sirkka Salenius kaasuliesiä maahantuovasta Kaasuvalo Oy:stä.
"Olen syntynyt Helsingissä ja jo lapsuudenkodissani oli kaasu. Sittemmin omassa taloudessani on ollut putkiston kautta tuleva maakaasu jo 35 vuotta. Kesäisin keittiöni on vapaa-ajan asunnon kuistilla, jossa meillä on suuri kaasugrilli kaikilla herkuilla. Siellä laitan ruokaa huhtikuusta jouluun asti. Tosin ulkona ruokaileminen päättyy ilmoista riippuen lokakuussa."