Las­ten­huo­neen ka­lus­teet ovat ko­toi­sin vuo­si­kym­men­ten takaa

Tämän hetken lastenhuoneissa on yksi trendi ylitse muiden: monen lapsen kalusteet ovat kotoisin muutaman vuosikymmenen takaa.

Fanni-Lotta Karjalaisen, 9, mielestä parasta lastenhuoneessa on oma pulpetti, johon mahtuvat talteen niin päiväkirjat kuin muut tärkeät tavarat. Pulpetti on vanhan kyläkoulun jäämistöä. ”Omaan huoneeseen toivoisin kerrossänkyä.”
Fanni-Lotta Karjalaisen, 9, mielestä parasta lastenhuoneessa on oma pulpetti, johon mahtuvat talteen niin päiväkirjat kuin muut tärkeät tavarat. Pulpetti on vanhan kyläkoulun jäämistöä. ”Omaan huoneeseen toivoisin kerrossänkyä.”
Kuva: Mimmi Pentikäinen

Tämän hetken lastenhuoneissa on yksi trendi ylitse muiden: monen lapsen kalusteet ovat kotoisin muutaman vuosikymmenen takaa. Isän tai äidin vanha sänky tai mummon vanha lipasto on raikastettu tähän päivään uudella maalipinnalla tai yksityiskohtien tuunauksella.

”Vielä 80-luvulla tehtiin kalusteita, jotka oikeasti kestävät ja joita on mahdollista muokata ja uudistaa tähän päivään. Nämä liikkuvat vilkkaasti myös kierrätyksessä ja kirpputoreilla”, tietää bloggaaja Tarja Leponiemi, jonka omassa Tarja’s Snowland -blogissa sisustetaan myös lastenhuoneita.

Monella perinteisellä suomalaisella valmistajalla on valikoimissaan kalusteita, joita voi muokata, jatkaa ja lisäosin uudistaa lapsen kasvaessa. Uusi ja vanha yhdistyvät esimerkiksi linjakkailla värivalinnoilla. Eri tyylitkin sopivat samaan huoneeseen, kun tila pidetään selkeänä, ja paikkansa on sekä leikeille että rauhoittumiselle.

Lapsen huoneen persoonallisen sisustuksen tai muutoksen ei aina tarvitse olla isotöinen: tarjolla on paljon erilaisia käsityö- ja askartelumateriaaleja, joilla syntyy uutta pienellä vaivalla. Esimerkiksi vanha tuttu liitutaulumaali pitää edelleen pintansa: liitutauluseinälle syntyy sisutustaidetta lasten omaan tahtiin.

”Erilaiset sisustustarrat ja kontaktimuovit taipuvat moneen: niillä pintaremontoi kätevästi vaikka nukkekodin uuteen kuosiin tai luo kontrasteja yksiväriseen seinäpintaan”, vinkkaa Leponiemi.


Monikäyttötilana lastenhuoneessa on hyvä kiinnittää huomiota myös valaistukseen. Kadonneen nukenkengän etsimiseen ja siivoukseen tarvitaan erilaista valoa kuin iltasadun lukemiseen – yövalaistusta unohtamatta.

Niin itse tehdyissä kuin tuunatuissakin kalusteissa ja sisustuselementeissä kannattaa panostaa käytettävyyteen ja turvallisuuteen. Pitkälle ajateltujen yksityiskohtien sijasta tilaa saa antaa lapsen omalle mielikuvitukselle: sirkusteltta ja seikkailu syntyvät yksinkertaisesta kevyestä kankaasta, ja helppotekoisella viirinauhalla voi sekä juhlistaa että jakaa tilaa.

Luovuutta kannattaa käyttää myös lasten tilajaon suunnittelussa – alle kouluikäiset eivät välttämättä tarvitse ikiomaa huonetta, mutta jos tilaa ja huoneita on jaettavaksi asti, sisaruksilla voi hyvin olla yhteinen nukkumahuone ja erillinen leikkitila. Makuusopessa ei tarvita mahdottomasti tilaa, leikille ja liikkumiselle kylläkin.

”Jos neliöitä riittää, seinään kiinnitettävät puolapuut tai kivasti verhoillut patjat tuovat liikunnallisuutta myös sisäleikkeihin”, Leponiemi ideoi.

Eri-ikäisten sisarusten yhteisessä huoneessa tärkeää on se, että mieluisan yhteisen lisäksi jokaisella on myös jotain omaa - ennen kaikkea säilytystilaa tärkeille tavaroille. Lastenhuoneen tilojen ikuisuusongelma eli lelujen säilytys on sekin ratkaistavissa pienellä vaivannäöllä. Pienissä tiloissa saa paljon aikaan kerrossängyillä, parvilla ja puoliparvilla, joissa on myös säilytystilaa.


Vaikka hyvin pienten lasten huoneiden sisustus useimmiten etenee äitien maun mukaan ja vanhempien ehdoilla, kannattaa lapsi ottaa mukaan huoneen tai oman sopen suunnitteluun – lapsen ikä ja valmiudet huomioiden. Yhdessä ideoiden löytyy varmasti molempien makuun sopiva ratkaisu lapsen toivomuksiin.

”Jokainen jokainen muistaa omastakin lapsuudestaan tärkeitä tavaroita ja mieleen jääneitä kalusteita. Onhan niistä tullut monelle niin tärkeitä, että samoja tai samantyylisiä tavaroita halutaan myös oman lapsen huoneeseen.”

Helpot käsityöt ja askartelut ovat mukavaa yhteistä puuhaa, ja itse tehdyt taulut ilahduttavat vaihtuvana taidenäyttelynä. Seinä säilyy kauniina, kun sinitarran tai nastojen sijasta ripustaa työt pyykkipojilla tai muilla nipistimillä seinään pingotetulle vaijereille.

Oman huoneen tyyli ja tunnelma voi syntyä vaikka väreistä, joihin lapsi saa itse vaikuttaa. Jos sähäkänsokerinen pinkki ei aikuista innosta kokonaisena seinäpintana, voi lapsen omalla lempivärillä tehostaa ja somistaa, vaikka yleisilme luotaisiinkin tämän päivän lastenhuoneiden hittiväreillä mustavalkoisella ja harmaalla. Lasten omassa huoneessa tärkeintä on tunnelma ja hyvä olo, joista syntyvät myös mieluisat muistot.