Meitä pelottavat monet asiat. Koirat, hirviöt, käärmeet ja karhut voivat olla pelottavia. Myös painajaisunet ja pimeä voivat pelottaa lapsia. Isoon kouluun meneminen jännittää. Pelkäämme, että jäämme yksin tai että äiti katoaa. Erityisesti vihaiset ja huutavat aikuiset ovat pelottavia.
Ihmiset tuovat meille turvaa, ja siksi ketään ei saa jättää yksin tai joukon ulkopuolelle. Se tuntuu pahalta. Olemme turvassa oman perheen luona, ja kun sisarus tai mummo on mukana. Tunnemme olomme turvalliseksi, kun muita tavallisia ihmisiä on lähellä, esimerkiksi kaupassa.
Aikuisten pitää suojella lapsia. Aikuisten on oltava lapsille kilttejä ja ystävällisiä, sillä se tuo turvan tunnetta. Aikuisten pitää viettää aikaa lasten kanssa. He voivat tehdä ruokaa, leikkiä, pelata ja piirtää lasten kanssa. Aikuiset voivat silittää, rauhoitella ja puhaltaa pipit pois. Joskus tarvitsemme halauksen, että tunnemme olevamme turvassa.
Haluamme, että aikuiset selvittävät lasten riitoja ja huolehtivat, ettei ketään kiusata, koska lapset eivät halua taistella. Ja myös aikuisten pitää pyytää anteeksi.
Aikuisten on kuunneltava, mitä asiaa lapsella on. Toiveemme tulee huomioida varsinkin silloin, kun meillä on vaikeaa ja kaipaamme turvaa. Joskus haluaisimme tavata sosiaalityöntekijän kirjastossa, koska se on meille tuttu paikka. Ja koulun terveydenhoitajalle pitäisi päästä aina.
Meitä lapsia on kuunneltava, koska asiamme ovat tärkeitä. Joskus lapsi voi myös kertoa asioista piirtämällä eikä puhumalla. Aikuisten pitääkin nähdä ja kuulla lasta, sillä heidän on ymmärrettävä, mitä lapsen sydän sanoo.
Kirjoitus on koottu 127:n alle 12-vuotiaan haavoittavassa asemassa olevan lapsen kertoman pohjalta. He kertoivat ajatuksiaan lasten turvallisuuden vahvistamisesta osallistuessaan Pelastakaa Lapset ry:n toimintaan.
Johanna Vinberg
asiantuntija, Pelastakaa Lapset ry
Satu Vasenius
suunnittelija, Pelastakaa Lapset ry